Aalto yliopiston bioprosessitekniikan emeritusprofessori Matti Leisolalta on ilmestynyt kutkuttava, osin omaelämänkerrallinen kirja, Evoluutiouskon ihmemaassa.
Kirjassa Leisola pohtii makroevoluutioon liittyvien väitteiden kevyitä perusteluita ja hieman ihmettelee kohtaamaansa vahvaa uskoa teoriaan. Itsekin useita mutaatiokokeita tehneenä tutkijana Leisola tuo esiin tuoretta tutkimusta evoluutiomekanismin rajoista. Teosta keventävät mukavasti Leisolan omaelämänkerralliset kokemukset makroevoluutioteorian kyseenalaistajan kohtaamasta sensuurista ja hauskoista tilanteista. Sensuurin määrä ja evoluutioteoriaa puolustavien tieteen isokenkäisten kapeakatseisuus yllättää lukijan. Mielenkiintoista luettavaa.
Lyhyt ote kirjan luvusta Tieteen reviirille on luettavissa tästä. Lisäksi osa kirjan sisältämää koulubiologian evoluutioteorian opetuksen kritiikkiä on luettavissa tästä.
Sisältö:
Esipuhe
1. Epäilykset heräävät
Elämän synnyn arvoitus
2. Naturalismin vallassa
Fossiilien kertoma tarina
3. Opiskelijat kuuntelevat
Mutaatioiden mahdollisuudet
4. Professorit kiinnostuvat
Mikromuutoksista makroevoluutioon
5. Rehtorit pelästyvät
Luonnonvalinta uutta luovana voimana
6. Kustantajat epäröivät
Biologinen informaatio
7. YLE varoo ja varoittaa
Miten eläin rakennetaan?
8. Kirkko mukautuu
Miten fossiilin ikä määritetään?
9. Skeptikot hermostuvat
Skeptikko arvioi lukion evoluutio-opetusta
10. Darvinistit pelottelevat
Roska-DNA:n tarina
11. Kollegat keskustelevat
Evoluutiokokeet bakteereilla
12. Mekanismit eivät toimi
Miten rakennetaan uusi proteiini?
13. Kuilu syvenee
Uudet evoluutiohypoteesit
14. Tieteen reviirille
Voiko design olla tiedettä?
15. Alkemiaa, astrologiaa ja litteä Maa
Litteän Maan myytti
Alla vielä kemian dosentin arvio kirjasta:
Kiitokset Matti Leisolalle kirjasta ”Evoluutiouskon ihmemaassa”. Olen ollut viime aikoina kiireinen, mutta kirja tuntui niin kiinnostavalta, että täytyi lukea se nopeasti läpi.
Kirjan sanoma on hyvin tärkeä, mutta valitettavasti käynee niin, että kirjan lukevat pääosin asiaa jo ymmärtävät. Sen sijaan ne, joiden pitäisi se ehdottomasti lukea, eivät lue.
Kirja on joka tapauksessa ”ymmärtäväisillekin” mielenkiintoinen katsaus siihen, mitä on olla anti-darvinistinen toisinajattelija Suomessa vuosikymmenien ajan. Myös kuvaus siitä, miten heiveröisellä pohjalla neodarvinismi seisoo, on tärkeä ja paljastava. Se johtaa tuskin siihen, että naturalismiin tai teistiseen evoluutioon uskovat suurin joukoin luopuisivat uskostaan, mutta toivovat kyllä, että joku ”parempi” selitys keksittäisiin, kunhan sekin olisi naturalistinen. Evoluutioteorian vertaaminen lopussa alkemiaan, astrologiaan ja litteään maahan tuntui hauskalta, mutta myös täysin loogiselta. Vertaus saattaa herättää aggressioita vastustajissa, mutta saa heidät toivottavasti pohtimaan asiaa.
nimim. Navis, kemian dosentti