Suomennettu Casey Luskinin artikkelista ”The Positive Case for Design”.
Tässä artikkelissa käsitellään älykkään suunnitelman ajatusta yleisellä tasolla, ei itse ID:n selityssuodatinta. Artikkeli keskittyy vain tuntemiemme älykkäiden toimijoiden toimintatapoihin sekä tiettyihin suunnittelun merkkeihin luonnossa ja niiden implikaatioihin. (suom. huom.)
Älykkään suunnitelman ajatusta kritisoivat ovat argumentoineet, että design-argumentti on pelkkä tietämättömyyteen perustuvat argumentti. Tämä kritiikki on kuitenkin kaukana totuudesta. Johtava design-teoreetikko William Dembski on todennut, että älykkään toimijan tärkein ominaisuus on suunnattu kontingenssi (suunnattu vapausasteisuus), jota kutsutaan myös (vapaaksi) valinnaksi.”1 Tutkimalla valintoja, joita älykkäät toimijat yleensä tekevät rakenteita suunnitellessaan, on helppo hahmotella ID:lle perustelu, jossa esitetään ennustettavia, luotettavia suunnitteluindikaattoreita. Suunnittelu-johtopäätökseen voidaan päästä havainnoimalla, muodostamalla hypoteesi, tekemällä kokeita ja tekemällä johtopäätöksiä. Yrittäessään tunnistaa suunnitelman olemassaoloa luonnossa design-teoreetikot aloittavat tekemällä havaintoja siitä, miten tunnetut älykkäät toimijat tekevät suunnitelmia.
(1) Älykkäällä toimijalla on mielessään ”lopputuote”, päämäärä. Hän voi ratkaista mutkikkaita ongelmia asettamalla systeemin osat alusta lähtien vaadittuun järjestykseen, joka sitten tuottaa juuri halutun spesifisen toiminnan (kuten monimutkaisen spesifisen informaation): ”Toimijat voivat järjestellä ainetta päämääriä silmällä pitäen. Esimerkiksi kielenkäytössä käytetään erittäin eristettyjä ja epätodennäköisiä toiminnallisia kirjainyhdistelmiä kaikkien mahdollisten yhdistelmien valtavasta joukosta.” 2 ”On lukuisia esimerkkejä rationaalisista ja tietoisista toimijoista, eritoten itsestämme, jotka luovat tai lisäävät monimutkaista spesifistä informaatiota, sekä ohjelmakoodien että hierarkisesti järjestettyjen moniosaisten systeemien muodossa. Kokemusperäinen tietomme informaation kulusta vahvistaa, että runsaasti spesifistä monimutkaisuutta sisältävät järjestelmät (kuten koodit ja kielet) poikkeuksetta ovat peräisin älykkäästä lähteestä, nimittäin suunnittelijan, henkilön ajatteluprosessista.”3 |
(2) Älykäs toimija voi syöttää nopeasti suuren määrän informaatiota systeemeihin: ”ID on riittävä kausaalinen selitys näille suurille informaatiokasaumille, koska on runsaasti kokemusta älykkäiden toimijoiden kyvystä tuottaa informaatiota sisältäviä järjestelmiä aineesta.”4 ”Kokemuksesta tiedetään älykkäiden toimijoiden usein tekevän suunnitelman systeemistä läpi ennen sen toteuttamista, toisin sanoen konepiirustus edeltää osien valmistusta ja yhteenliittämistä.” 4 |
(3) Älykäs toimija käyttää samoja ratkaisuja erilaisissa järjestelmissä, kuten pyöriä autoissa ja lentokoneissa:
”Älykäs syy voi käyttää uudelleen samaa osaa tai sovellusta eri kohteissa ilman, että kohteiden välillä on mitään fyysistä tai fysikaalista yhteyttä. Yksinkertaisemmin sanoen: Älykäs syy tuottaa identtisiä rakenteita toisistaan riippumattomasti.”5 |
(4) Älykäs toimija tuottaa tyypillisesti toimivia asioita (vaikka me voimme toimimattomana tai turhana, voi olla, ettemme vain ymmärrä sen oikeaa tehtävää.): ”Koska DNA:n ei-koodaavat jaksot eivät tuota proteiineja, darwinistiset biologit ovat vuosikymmeniä pitäneet noita jaksoja satunnaisena evoluution kohinana, ”roska-DNA”:na. Kuitenkin ID:n näkökulmasta on erittäin epätodennäköistä, että eliö tuhlaisi voimavarojaan kaiken tuon ”roskan” säilyttämisesen ja mukana kuljettamiseen.”6 |
Nämä havainnot voidaan muuntaa ennusteiksi siitä, mitä tutkittavasta kohteesta pitäisi löytyä, jos se on suunniteltu. Älykkään suunnittelun ajatus on tässä suhteessa tieteellinen – se kykenee testattaviin ennusteisiin eliötasolla.
(1) Luonnosta löydetään rakenteita, jotka koostuvat monesta keskenään tarkasti järjestetystä osasta. Rakenteella on tietty täsmennetty tehtävä. [Biokemia/biologia] |
(2) Runsaasti uutta informaatiota sisältävät muodot ja rakenteet ilmaantuvat fossiiliaineistoon äkillisesti ilman samankaltaisia edeltäjiä. [Paleontologia] |
(3) Konvergenssia tavataan useasti. Geenejä ja muita toimivia osia käytetään erilaisissa eliöissä, jotka eivät ole sukua toisilleen. [Taksonomia/systematiikka] |
(4) Suuri osa ns. ”roska-DNA:sta” suorittaa (koodaa) solulle tärkeitä toimintoja. [Genetiikka] |
Ylläolevat ennusteet voidaan nyt testata tieteen löydösten valossa:
Ennuste | Todisteet (mittaus) | Ennuste toteutunut? |
(1) | On löydetty luonnon rakenteita, joissa on useita monimutkaisiksi systeemeiksi järjestäytyneitä osia, joilla on täsmällinen funktio, esim. monet redusoitumattomasti monimutkaiset solun proteiinikoneet. Bakteerin sähkömoottori on hyvä esimerkki. Muita ovat proteiinisidosten täsmennetty monimutkaisuus tai yksinkertaisinkin lisääntyvä solu.8 | Kyllä |
(2) | Uudet biologiset rakenteet ilmestyvät fossiiliaineistossa äkillisesti ja ilman esimuotoja. Kambrin räjähdys on hyvä esimerkki.9 | Kyllä |
(3) | Samanlaisia osia on löydetty eliöiltä, joita jopa darvinistit pitävät erillisinä, ja joiden ”väliin” mahtuu niille läheisempää sukua olevia eliöitä, joilta nuo rakenneosat puuttuvat. Selkeitä esimerkkejä ovat silmän tai raajan kasvua ohjaavat geenit eri eliöillä, joiden väitetyillä yhteisillä esi-isillä ei uskota olleen samankaltaisia silmiä tai raajoja.10 | Kyllä |
(4) | Geenitutkimus paljastaa jatkuvasti, että ainakin osa ”roska-DNA”:sta toimii sittenkin: pseudogeenit, intronit, LINE ja ALU-yksiköt. Osalle DNA:sta ei edelleenkään ole löydetty funktiota. Design-argumentti kuitenkin rohkaisee etsimään sille sellaista, kun taas darwinismi on saanut jotkut tiedemiehet olettamaan virheellisesti, että ei-koodaava DNA on ilman muuta roskaa. 11 | Kyllä |
Johtopäätöksenä voimme siis todeta, että yleisellä tasolla älykkään suunnitelman ajatus on testattava teoria, jonka ennusteet ovat yhtäpitäviä havaintojen kanssa.
Viitteet
- William A. Dembski, The Design Inference (Cambridge University Press, 1998), s. 62.
- Stephen C. Meyer, ”The Cambrian Information Explosion,” teoksessa Debating Design (William A. Dembski, Michael W. Ruse eds., Cambridge University Press, 2004), s. 388
- Stephen C. Meyer, ”The origin of biological information and the higher taxonomic categories,” Proceedings of the Biological Society of Washington, 117(2):213-239 (2004).
- Stephen C. Meyer. et. al., ”The Cambrian Explosion: Biology’s Big Bang,” teoksessa Darwinism, Design, and Public Education (John A. Campbell, Stephen C. Meyer eds., Michigan State University Press, 2003), s. 386.
- Paul Nelson and Jonathan Wells, ”Homology in Biology,” teoksessa Darwinism, Design, and Public Education, s. 316.
- Jonathan Wells, ”Using Intelligent Design Theory to Guide Scientific Research,” Progress in Complexity, Information, and Design, Vol 3.1, Nov., 2004.
- ”Takautuvat” ennusteet ovat tavallisia uusissa tieteellisissä teorioissa. Esimerkiksi Einstein pyrki suhteellisuusteorian avulla selittämään jo selitetyn Newtonin liikelakien kyvyttömyyden korkeissa nopeuksissa. Jopa Thomas Kuhn havaitsi että uudet tieteelliset teoriat menestyvät paremmin kun ne selittävät jo olemassa olevaa dataa (Kuhn, T., The Structure of Scientific Revolutions, University of Chicago Press, 1972, s. 78-80.). Kuitenkin suunnitteluargumentti on myös eteenpäin katsova, ennustaen esimerkiksi että tulemme enenevissä määrin löytämään toimintoja ”roska-DNA:sta” sekä täsmennettyä monimutkaisuutta biologiassa.
- William A. Dembski, No Free Lunch, Rowman and Littlefield, 2002, Luku 5; Michael J. Behe, Darwin’s Black Box, Free Press, 1996, Luku 3 ; Behe, M., Snoke, D.W., ”Simulating evolution by gene duplication of protein features that require multiple amino acid residues,” Protein Science, 13 (2004); Scott N. Peterson, Claire M. Fraser, ”The complexity of simplicity,” Genome Biology 2 (2001):1-7.
- Mayr, E., One Long Argument: Charles Darwin and the Genesis of Modern Evolutionary Thought, Harvard University Press, 1991, s. 138; Valentine, J.W., Jablonski, D., Erwin, D. H., ”Fossils, molecules and embryos: new perspectives on the Cambrian Explosion,” Development 126:851-859 (1999).
- Quiring, R., et al. ”Homology of the eyeless gene of drosophila to the small eye in mice and aniridia in humans,” Science 265:78 (1994); katso myös viite 5.
- Hirotsue S. et al., ”An expressed pseudogene regulates the messenger-RNA stability of its homologous coding gene,” Nature 423:91-96 (2003); Wayt T. Gibbs, ”The Unseen Genome: Gems among the Junk”, Scientific American, November, 2003; Hakimi, M.S. et. al., ”A chromatin remodelling complex that loads cohesin onto human chromosomes,” Nature, 418:994-998 (2002); Morrish, T. A., et al., ”DNA repair mediated by endonuclease-independent LINE-1 etrotransposition,” Nature Genetics, 31(2):159-165 (June, 2002).