Tieto lisääntyy. Ja tietämisen halu lisääntyy. Ihminen joka haluaa tietää paljon, ei enää ehdi tarkistaa tietonsa perusteita. Hän luottaa auktoriteetteihin. Tästä seuraa, että aikamme ihmisten ajattelu on täynnä myyttejä, joihin uskotaan koska niitä kuulee usein eikä niitä kyseenalaisteta julkisessa keskustelussa. Kasvatuksen teorian ja tradition professori, filosofi, Tapio Puolimatka on juuri oikea henkilö paljastamaan oman kulttuurimme myyttejä, joille olemme usein itse sokeita. Trilogiansa kolmannessa osassa hän keskittyy joihinkin tieteeseen liittyviin myytteihin ja erityisesti evoluution ympärillä käytyyn keskusteluun ja sen oletuksiin.

Myös tieteen historian ja olemuksen suhteen ajattelumme on osin myyttistä. Olemme uskoneet osin myyttisiä ja vähintäänkin yksinkertaistavia kertomuksia siitä miten tiede syntyi ja mitä tiede on. Nämä myytit ovat kulttuurissamme tyypillisesti materialistisia ja tiedeuskoisia. Materialistit ja tiedeuskovaiset tietysti hyväksyvät nämä myytit huomaamattaan ja saattavat siten esittää tieteen tuloksina omia uskomuksiaan, jotka kuitenkin ovat vailla empiirisiä perusteita. (Skepsis ry ja valikoivat vapaa-ajattelijat ovat tästä malliesimerkkejä.)

Koska nämä myytit on uskottu myös tieteessä, ne ovat rajanneet tieteen tuloksia ja rajoittaneet sen objektiivisuutta, myös kristittyjen tieteentekijöiden, itseni mukaan lukien, ajattelussa.

Kokemukseni on, että suurin osa tieteentekijöistä uskoo naturalistiseen makroevoluutioteoriaan (evoluutioon) koska
1. Makroevoluutioteoriaa (kehitysoppia) pidetään tieteellisenä selityksenä (huomaamattoman epätieteellinen asenne)
2. He eivät ole tutustuneet evoluution kritiikkiin
3. Makroevoluutioteorian ongelmia tiedetään (mekanismin riittämättömyys, todisteita on vain rajatulle muuntelulle, fossiiliaineisto kertoo hyppäyksistä) mutta evoluutioon uskotaan toistaiseksi, koska parempaa materialistista teoriaa ei ole tarjolla.
Jälkimmäisessä vaihtoehdossa materialistinen uskonto pakottaa uskomaan naturalistiseen kehitysoppiin tai parhaimpaan materialistiseen eliöiden synnyn selitykseen. Mikäli keksittäisiin toimiva materialistinen teoria eliöiden synnylle, uusdarvinistinen evoluutioteoria hylättäisiin melko nopeasti jos sen ongelmista olisi luvallista puhua ja kirjoittaa valtamediassakin. Mutta tämä tapahtuisi yhä vain materialistisen/naturalistisen tieteenfilosofian ehdoilla.

Professori Tapio Puolimatkan Usko, tiede ja evoluutio on puheenvuoro, joka kyseenalaistaa useita myyttisiä käsityksiä kehitysopin ympärillä. Evoluution osalta Puolimatka näyttää miten yksipuolista keskustelu ja tutkimus evoluution alueella on. Tiedeyhteisöllä ei ole ollut lähtökohtaisia valmiuksia myöntää teorian ongelmia. Meidän on aika etsiä ja uudelleen löytää objektiivisempaa, useista lähtökohdista lähtevää ja keskustelevaa, tieteen tekemistä. Tieteen pitäisi olla vapaa materialismin/naturalismin ennakko-oletuksista. Tämä vaatinee joillain aloilla ajatustyötä ja perustan uudelleenrakennusta, mutta minusta nykyisessä kulttuurissamme harva asia on tätä tärkeämpi. (Enemmistöasemassa väkivaltaan ja sananvapauden rajoituksiin johtavan Islamin kasvu kulttuurissamme on kyllä myös huolestuttava asia.)

Puolimatkan kirja sisältää myös paljon tieteellisiä yksityiskohtia kuten tuoreita mittauksia evoluution rajoista sekä kosmiseen hienosäätöön liittyvää aineistoa. Kirja edustaa kaiken kaikkiaan huomattavasti tarkempaa ja syvällisempää ajattelua kuin esimerkiksi Esko Valtaojan kirjat. Myös tieteellistä aineistoa käytetään enemmän ja tasapuolisemmin.

Ohessa Usko, tiede ja evoluutio -kirjan sisällysluettelo ja esipuhe, kannattaa tutustua.