Professori Tapio Puolimatka luennoi Tieteiden talolla 4.2 Skepsis ry:n isännöimässä tilaisuudessa naturalismista ja sen kritiikistä.
(Skepsis myönsi vuoden 2008 huuhaa-palkinnon Kustannus Oy Uusi Tielle Puolimatkan kirjojen julkaisemisesta. Lisätietoa aiheesta lyötyy mm. http://www.apologetiikkawiki.fi/Huuhaa-palkinto_2008.) Alla luennon videotallenne.

Videon alkuperäinen osoite on
http://video.google.com/videoplay?docid=-1479628532032841642&hl=en

Täytyy kysyä, mitä tässä on sellaista, jota skepsis voi perustellusti väittää huuhaaksi? On totta, että joitain tieteisuskon ja naturalismin pyhiä lehmiä kyseenalaistetaan, mutta tämä on vain älyllisesti tervettä.

Puolimatkan antama määritelmä uskonnolle, ”Uskonnollisia uskomuksia luonnehtii usko todellisuuden perustaan, siihen, mistä kaikki riippuu ja mikä puolestaan ei ole riippuvainen mistään”, on tasapuolinen kaikkien kantojen suhteen. Määritelmä on valaiseva siitä syystä, että Skepsiksen toiminnan taustalla näyttää olevan ennakkositoutuminen naturalismiin ja materialismiin. Naturalistin ja materialistin mukaan todellisuuden perusta on vain luonnollinen (mitä luonnollinen sitten tarkoittaakaan) ja aineellinen. Skepsiksen ennakkositoumus on siten uskonnollinen, Puolimatkan antaman uskonnon määritelmän mukaan. Siinä missä useimmat uskonnot myöntävät uskonnollisen sitoumuksensa, skepsis piilottaa uskonnollisuutensa. Muut uskonnot ovat siis älyllisesti rehellisempiä ja niillä on myös rehellisempi suhde tieteeseen ja rationaalisuuteen. Tämä siksi, että muissa uskonnoissa omia uskonnollisia sitoumuksia ei väitetä tieteeksi tai oleteta ainoaksi rationaaliseksi kannaksi, ilman perusteluja.

Skepsiksen taannoinen toiminta ei pohjimmiltaan näytä edustavan rationaalisuutta, jonka olennainen osa on se, että väittämät pitäisi perustella. Huuhaa-palkintohan myönnettiin käytännössä ilman perusteluja, leimasanoilla, naturalismin, skepsiksen pääopinkappaleen, kyseenalaistamisesta. Skepsis näytti edustavan naturalistisen uskonnollisuuden muotoa, joka omahyväisesti palkitsee oman uskonnon julistajat ”rationaalisesta ajattelusta” (Sokrates-palkinnon saanut toimittaja kertoi tavoitteekseen maallistumisen edistämisen, hän on siis käännytystyöntekijä naturalistiseen uskontoon). Vääräoppista skepsis rankaisi jakamalla huuhaa-palkintoa ”pseudotieteen esittämisestä”, jossa ”pseudotiede” määritellään naturalismin pääopinkappaleen ehdoilla.

Ehkä Puolimatkan luento avaa skepsiksen skeptisyyttä myös aidon itsetutkistelun suuntaan. Luennon järjestäminen oli askel oikeaan suuntaan, mikäli se järjestettiin aidon keskustelun hengessä, mieluummin kuin huuhaa-palkinnon oikeuttamisyrityksenä.

Skepsiksen eduksi todettakoon, että aluperin skepsis on edustanut enemmän perusteluja kyselevää rationaalisuutta. Sittemmin naturalistinen uskonnollisuus on ilmeisesti päässyt valtaan yhdistyksessä, sillä seurauksella, että rationaalisuudesta ja todellisesta itsetutkistelevasta skeptisyydestä on vain omahyväinen maalipinta jäljellä. Todellinen skeptikko kyseenalaistaisi naturalismin tarpeettomana ideologisena ennakkositoumuksena, sekä skepsis ry:ssä että tieteessä.

Huomautettakoon, että pelkkä tieteen aivoton seuraaminen ei ole rationaalista, koska tieteellä on toistaiseksi oma ideologinen sitoumuksensa: metodinen naturalismi. Tiedettä seuratessa kannattaa yrittää kiinnittää huomiota siihen mitä mittaukset todella kertovat ja mitä vain oletetaan naturalismin ehdoilla. Ongelmallista on, että emme juuri koskaan kuule toisen puolen argumentteja tai tulkintoja mittauksille. Naturalismilla on tieteessä tutkimus-, rahoitus- ja tiedotusmonopoli.