Douglas Groothuis, Rocky Mountain News, 2005
Siitä lähtien kun USA:n presidentti Bush esitti, että älykkään suunnittelun darwinismia kohtaan kohdistamaa kritiikkiä tulisi sallia (esittää) julkisissa kouluissa, julkinen julistusten vyöry on tuominnut design-perspektiivin taantumukselliseksi, epätieteelliseksi ja suorastaan uhkaavaksi.
Lukuisia loogisia virhepäätelmiä on käytetty yritettäessä mollata älykästä suunnittelua. Sellaisissa tapauksissa on kritisoitu ja hylätty älykästä suunnittelua perustuen väitteeseen, joka on epälooginen ja siten virheellinen. Ei tarvitse olla Darwinilaisen biologian asiantuntija löytääkseen näitä kömmähdyksiä. Tässä lyhyehkössä tekstissä kiinnitetään huomio vain erääseen: olkinukke-argumenttiin.
Olkinukke-argumentissa tilanne tehdään näyttämään naurettavalta ja sitten luotu karikatyyri (pilakuva) murskataan. Älykäs suunnittelu toistuvasti esitetään vain suunnitelmana sijoittaa uskonnollinen ja epätieteellinen dogma julkisiin kouluihin. Faktat kuitenkin puhuvat muusta. Älykkään suunnitelman ideariihi (think tank), Discovery-instituutti kertoo: ”Älykkään suunnittelun teoria pitää sisällään, että eräät maailmankaikkeuden ja elävien kohteiden piirteet ovat parhaiten selitettävissä älykkäällä syyllä, eivät ohjaamattomalla prosessilla, kuten luonnonvalinnalla.” Lähtökohtana tarkastelussa on yrittää käytössä olevan empiirisen todistusaineiston pohjalta löytää paras selitys luonnonilmiölle: mikä on perusperiaate tieteellisessä tutkimuksessa. Toisin kuin kreationismi, älykäs suunnittelu ei tukeudu uskonnollisiin teksteihin. Sen sijaan älykäs suunnittelu vetoaa empiiriseen todistusaineistoon. Suunnittelun havaitsemisen periaatteita käytetään jo sellaisissa tieteissä kuin kryptografiassa, arkeologiassa, oikeustieteissä ja maanulkoisen älyn etsinnässä (”SETI”ssä).
Matemaatikko ja filosofi William Dembski esittää, että eräät luonnon piirteet viittaavat malleihin, jotka selitetään paremmin suunnittelulla (tai älykkäillä syillä), kuin älyttömään luontoon (tai älyttömiin syihin) perustuvilla lähtökohdilla.
Esimerkiksi – jopa silloin – jos emme tuntisi Mount Rushmoren historiaa, ja taiteilijan osuutta niistä, tunnistaisimme sinne hakattujen presidentin kasvojen olevan suunniteltuja, koska luonnon mallit eroosiosta eivät kykene selittämään niitä. Ilmiön kompleksisuus täyttää tietyn mallin: presidenttien kasvot tunnistetaan muista lähteistä. Vastaavasti arkeologit erottavat muinaisen artefaktin luonnon aikaansaamista ”esineistä” perustuen suunnittelun havaitsemiseen. Eräistä kohteista löydetty kompleksisuus täyttää tietyn mallin ja on merkki siitä, että älylliset syyt ovat olleet toiminnassa.
Älykkään suunnittelun tukijat esittävät, että jotkut organismit viittaavat täsmennettyyn monimutkaisuuteen, ja että nämä organismit selitetään parhaiten älyllisillä syillä: paremmin kuin pelkillä luonnon laeilla ja valinnalla. DNA-koodi on esimerkki täsmennetystä monimutkaisuudesta. Se sisältää kielen, joka ei ole palautettavissa kemian ja fysiikan lakeihin; jotka eivät täsmennä sen sisältöä. Vedonlyöntikertoimet* DNA:n aikaansaamiselle pelkän materian ja valinnan avulla ovat häviävän pieniä.
Biokemisti Michael Behe esittää vastaavanlaisesti kirjassaan Darwin’s Black Box (”Darwinin musta laatikko”), että eräät molekyylikoneet ovat palautumattomasti monimutkaisia. Palautumaton monimutkaisuus merkitsee sitä, että rakenne toimii vain, jos sillä on kaikki perusosansa – kuten esim. hiirenloukku. Esimerkiksi bakteerin flagella on hyvin kompleksinen perämoottori, joka on kiinnittynyt bakteeriin. Pelkästään valintaan ja luonnonlakeihin nojaava graduaalinen prosessi on Behen mukaan riittämätön selittämään tätä palautumatonta monimutkaisuutta. Moottorifunktio ei näet voisi olla evolutionaarisissa edeltäjissä, joilta puuttuu yksikin (monista) tarpeellisista osista.
Kuitenkin – Darwinistit väittävät, että älykäs suunnittelu on tietämättömyyteen luonnollista prosesseista perustuvaa Jumalaan vetoamista. Tämä ei pidä paikkaansa. Päätelmä suunnittelusta ei perustu tietämättömyyteen, vaan tiedon lisääntymiseen mikroskooppisesta maailmasta ja tunnettuihin periaatteisiin suunnittelun havaitsemisesta. Kun Darwinistit kieltäytyvät tunnustamasta älykästä syytä mahdolliseksi selitykseksi täsmennetylle monimutkaisuudelle, kertoo tämä siitä, että he määrittelevät (luonnon-)tieteet sellaisiksi, että älykkäät syyt hylätään jo lähtökohtaisesti. Mutta tämä lähestymistapa (älykkäitä syitä kohtaan) ei ole seurausta mistään tieteen (itsensä) tekemästä löydöstä. Se on ennemminkin seurausta filosofisesta sitoutumista materialismiin (=usko, jonka mukaan kaikki mitä on olemassa todellisuudessa, on palautettavissa yleisluonteisiin fysiikan lakeihin).
Rohkaiskoot nämä muutamat huomiot lukijoita arvioimaan rationaalisesti älykkään suunnittelun argumentteja, ja välttämään loogisia virhepäätelmiä, joita niin usein elämän alkuperän älykäs pohtiminen tapaa synnyttää.
* Suomentajan huomautus: alkutekstissä on tässä lauseessa käytetty sanaa ”odds”, jota täysin vastaavaa ilmaisua ei suomen kielestä löydy. Tästä syystä kohdassa oleva virke on käännetty luovasti.