Kokemukseni mukaan evoluutioon uskotaan pääosin kahdesta syystä:
- Eliöissä on paljon eri tason samankaltaisuuksia
- Ainoa tieteessä sallittu luonnollinen selitys samankaltaisuuksille on jonkinlainen evoluutio
Kohta 2. on filosofinen valinta eikä sillä sinällään ole mitään luonnontieteellistä tai empiiristä perustelua. Samankaltaisuudet selittyvät myös yhteisellä suunnittelulla, kuten vaikkapa automallien ja ohjelmistojen kehitys osoittavat.
Ylläolevan tieteenfilosofisen oletuksen takia evoluution todellista luomisvoimaa ei juuri ole edes viitsitty tutkia. On vain oletettu, että koska havaitsemme pientä muuntelua, uusien rakenteiden ja uuden informaation synty onnistuu samalla mutaatioden ja luonnonvalinnan mekanismilla. Professori M. Behe käsitteli evoluutiomekanismin rajoja kirjassaan The Edge of Evolution. Behe sai osakseen paljon kiihkeää kritiikkiä. Nyt tuore tutkimus paljastaa, että Behen arvio klorokiini-lääkkeen vastustuskyvyn tarvitsemista mutaatioista oli oikea.
Tilanne on siis tämä: Malarialoisia on parhaillaan maapallolla enemmän kuin useimpien lajien yksilöitä tulee olemaan koko lajin historian aikana. Malarialoinen saa erittäin suuren luonnonvalinnallisen edun mikäli se kehittää vastustuskyvyn lääkettä vastaan. Malarialoisen tulisi siis parhaillaan saavuttaa evoluution kautta enemmän kuin useimmat lajit tulevat koskaan saavuttamaan. Mihin evoluutio siis pystyy: se pystyy hyvin harvoin saavuttamaan kaksi tiettyä geenivirhettä, jotka estävät klorokiini-lääkkeen toiminnan. On sanomattakin selvää, että tällä ei uusia proteiinikoneita, rakenteita tai varsinkaan uutta informaatiota DNA:han rakenneta.
Mutaatioiden ja luonnonvalinnan mekanismi ei siis toimi, se ei pysty selittämään eliöiden uusia rakenteita ja uutta informaatiota. Suunnittelu taas selittäisi sekä samankaltaisuudet että uuden informaation synnyn.