Haluatko oppia nopeasti hieman aineenvaihdunnan biokemiaa?
Kas tässä hieman perusteita (tiivistetyssä muodossa).
Opiskelusi lomassa voit vaikka miettiä, voisiko kyseiset biokemialliset prosessit kenties olla älykkään suunnitelman seurausta…?
😉
Mekanismista
Tämä teksti perustuu William A. Dembskin kirjan Design Revolution lukuun, joka löytyy kirjan sivuilta 275-279. Lukijoille tiedoksi myös Dembskin puhe mekanismi-aihetta sivuten: ”Does evolution even have a mechanism?”
Testattavuus
Tämä teksti pohjautuu William A. Dembskin kirjan Design Revolution sivuihin 280-290. ID-argumenttien falsifioitavuutta on käsitelty mm. täällä . William A. Dembski on kirjoittanut aiheesta myös tekstin otsikolla ”Is Intelligent Design Testable?”, joka on luettavissa täällä.
Ainoat kilpailevat mallit?
The only games in town? Näin otsikoi William A. Dembski kirjansa Design Revolution luvun, joka löytyy samaisen kirjan sivuilta 259-266. Tämän tekstin tarkoitus on tiivistää kyseisessä luvussa esitettyjä ajatuksia. Alvin Plantingan artikkeli, johon tekstissä viitataan ”the only game in town”-käsitteen alkuperänä, on luettavissa täällä.
Humesta ja suunnittelusta
David Humea on käsitelty William A. Dembskin tekstissä Hume, Reid, and Signs of Intelligence (kirjan Design Revolution kpl 32), johon tämä kirjoitus perustuu.
Täsmennetyn monimutkaisuuden osat
Tähän aiheeseen voi tutustua englannin kielellä laajemmin lukemalla William A. Dembskin artikkelin The Logical Underpinnings of Intelligent Design ja erityisesti sen luvun 3 (otsikko on ”Specified complexity” [täsmennetty monimutkaisuus]), sekä hänen kirjansa Design Revolution sivut 81-86. Suomeksi täsmennetystä monimutkaisuudesta voi lukea lisää William A. Dembskin kirjan Älykkään suunnitelman idea sivuilta 104-116 ja 132-133.
William A. Dembskin määrittelemä täsmennetty monimutkaisuus sisältää viisi pääosaa. Ne ovat:
Lue loppuun
ID:n tutkimusaiheita
ID:n tutkimusaiheita on käsitelty mm. William A. Dembskin kirjassa Design Revolution (ss. 310-317), johon tämä teksti suurelta osin tukeutuu, sekä mm. Dembskin artikkelissa ”THREE FREQUENTLY ASKED QUESTIONS ABOUT INTELLIGENT DESIGN” väliotsikolla ”What research topics does a design-theoretic research program explore?” (ss.2-4). Lisää ID:n tutkimusaiheita löytyy esim. Wolf-Ekkehard Lönnigin paperin ”Dynamic genomes, morphological stasis, and the origin of irreducible complexity” loppupuolelta (ss. 113-115).
Lue loppuun
Rabbi ja ateisti
Juutalaiselta rabbi Dov Wagnerilta pieni keventävä kertomus:
Olipa kerran rabbi ja ateisti. Rabbi kysyi ateistilta, että
”Miten maailma tuli olemassaolevaksi?”
Ateisti vastasi:
”No, se vain kehittyi, ilman luojaa”.
Kun keskustelu siitä sitten yhä jatkui, alkoi ateisti ihastella upeaa maalausta rabbin työhuoneessa ja hän kysyi lopulta ääneen:
”Kuka on tehnyt tuon maalauksen?”
Rabbi vastasi:
”Ei kukaan. Vähän maalia vain läikähteli kankaalle ja sitten myöhemmin läikähteli vähän lisää maalia, ja lopulta maalaus olikin kehittynyt.”
”Design”-kriitikoiden olkinukeista
Douglas Groothuis, Rocky Mountain News, 2005
Siitä lähtien kun USA:n presidentti Bush esitti, että älykkään suunnittelun darwinismia kohtaan kohdistamaa kritiikkiä tulisi sallia (esittää) julkisissa kouluissa, julkinen julistusten vyöry on tuominnut design-perspektiivin taantumukselliseksi, epätieteelliseksi ja suorastaan uhkaavaksi.
Lukuisia loogisia virhepäätelmiä on käytetty yritettäessä mollata älykästä suunnittelua. Sellaisissa tapauksissa on kritisoitu ja hylätty älykästä suunnittelua perustuen väitteeseen, joka on epälooginen ja siten virheellinen. Ei tarvitse olla Darwinilaisen biologian asiantuntija löytääkseen näitä kömmähdyksiä. Tässä lyhyehkössä tekstissä kiinnitetään huomio vain erääseen: olkinukke-argumenttiin.
Lue loppuun
Suunnittelupäätelmä eliminoimalla vaiko vertaamalla?
Vapaasti suomennettu tiivistelmä William A. Dembskin kirjaansa Design Revolution kirjoittamasta kappaleesta “Design by Elimination vs. Design by Comparison” (kappale 33, joka on luettavissa kokonaisuudessaan englanniksi täällä)
SUUNNITTELUPÄÄTELMÄ ELIMINOIMALLA VAI VERTAAMALLA?
Lue loppuun
Doverin oikeudenkäynnistä
Doverissa suunnittelu-teoria hävisi oikeudenkäynnin. Koulut eivät saa opettaa suunnitteluteoriaa eikä evoluutioteoriaa saa kritisoida luokassa. Tällä kertaa oikeus oli faktoille sokea. Tuomari Jonesin päätös puolustaa evoluutioteoriaa kritiikiltä luokassa ja käyttää erittäin ongelmallisesti joidenkin suunnitteluteorian puolustajien kristinuskoa todisteena heidän kannattamaansa suunnittelu-teoriaan vastaan. Tuomari Jones näyttääkin olevan aktivisti, ei neutraali oikeuden puolustaja, kuten mm. John West artikkelissaan osoittaa.
Viisi syytä pitää mieli avoinna ID:lle
Vesa Ollikainen on tiivistänyt blogissaan Nancy Pearceyn artikkelia (Five Reasons to Keep an Open, Educated Mind: Why Intelligent Design Will Win) ja hänen siinä ID-ajatuksen puolesta esittämiä syitä seuraavasti:
Lue loppuun
Eva Latvakangas Turun Sanomissa ID:tä vastaan
Turun Sanomissa kirjoitettiin sunnuntaina 27.11.2005 otsikolla ”Darwin paholaisen asianajajana”.
Mihin lukiessa kannattaa – jos nyt unohdamme asiavirheet – kiinnittää huomiota?
Lue loppuun
Lisätietoa ID:stä
Näillä sivuilla on yritetty antaa perustietoa ID-teoriasta, mutta syvällisempää tutustumista varten suosittelemme tutustumista ID-teoriaa käsittelevään kirjallisuuteen. Oikealla olevassa palkissa on joitain esimerkkejä suositeltavasta kirjallisuudesta. Kannattaa myös tutustua linkki-kokoelmaamme ja sitä kautta avautuviin tiedonsaantimahdollisuuksiin.
Prof. Leisolan vastaus Skepsiksen HuuHaa-palkintoon
Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?
Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnon sai TKK:n Bioprosessitekniikan laboratorio luentosarjasta ”Biology – Tackling Ultimate Complexity”. Tieteenfilosofi Nelsonin ja evoluutiobiologi Sternbergin luennot aiheuttivat ennen kokematonta levottomuutta yliopistomaailmassa, koska niissä suhtauduttiin skeptisesti biologiaa hallitsevaan darvinistiseen paradigmaan. Onko skeptisyys darvinismia kohtaan vailla perusteita?
Lue loppuun