1. Mikä on ID-teoria?
2. Miten ID-teoria on syntynyt?
3. Mitä hyötyä ID-teoriasta on?
4. Onko ID-teoria tieteellinen teoria?
5. Miten ID-teoria liittyy evoluutioon?
6. Mistä saan lisätietoa ID-teoriasta?
7. Miksi ID-teoria nostattaa tunteita?
8. Mitä vastaväitteitä ID-teoriaa vastaan on yleensä esitetty?
9. Mitä johtopäätöksiä ID-teorian avulla voidaan tehdä?
10. Kuka ID:n suunnittelija on?
11. Kuka suunnitteli suunnittelijan?
12. Miksi minun tulisi olla kiinnostunut ID-teoriasta?
ID-teorian mukaan jotkut piirteet ja/tai rakenteet luonnossa on parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, mieluummin kuin ohjaamattomalla luonnonprosessilla, kuten luonnonvalinnalla.
ID-teoria on eräänlainen perusta, jonka pohjalta voidaan esittää monenlaisia hypoteeseja, malleja, ideoita jne. Kiistanalaiseksi teorian tekee se, että tarkasteltaviksi kohteiksi on otettu monia biologisia rakenteita, sekä maailmankaikkeuden hienosäätöön liittyviä kysymyksiä. Nämä ovat aihealueita, joista monen mielestä ei saisi suunnittelua etsiä, eikä ainakaan löytää.
Esimerkiksi professori William A. Dembski on kehittänyt mallia suunnittelun tunnistamiseksi matemaattisin menetelmin. Biokemisti Michael Behe taasen on etsinyt ja pohtinut palautumattomasti monimutkaisiksi nimittämiänsä biokemiallisia solun sisältä löytyviä nanokokoisia rakenteita, ja niiden merkitystä: nämä rakenteet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne olemassaolollaan tuottavat ongelmia luonnonvalintateorialle. Syynä tähän ongelmaan on se, että luonnonvalinnalla ei tällaisia rakenteita rakentantaessaan ilmeisesti olisi, mistä valita.
Lisäksi esiintyy mm. havaintoja maailmankaikkeuden hienosäädöstä sekä ihmisen suunnitteluun verrattaessa samankaltaisuuteen liittyviä pohdintoja: monet biokemialliset nanokoneet muistuttavat suuressa määrin ihmisen suunnittelemia koneita. Voisiko se viitata suunnitteluun niiden taustalla?
2. Miten ID-teoria on syntynyt?
ID-teorian taustalla oleva idea on vanha – se juontaa juurensa ilmeisesti jo ainakin antiikin aikoihin: Platoniin, Ciceroon ynnä joihinkin muihin antiikin ajan filosofeihin, jotka esittivät argumentteja suunnittelun puolesta.
Darwin kirjoitti tunnetussa kirjassaan ”Lajien synty” seuraavaa: ”Jos voitaisiin näyttää toteen, että on olemassa jokin monimutkainen elin, joka ei mitenkään ole voinut muodostua lukuisien toisiaan seuraavien vähäisten muuntelujen tietä, olisi teoriani ehdottomasti kumottu”. Hän jatkoi vielä: ”Mutta mitään tällaista tapausta en tiedä.” (Lähde: Charles Darwin: Lajien synty, Karisto, Neljäs uusintapainos 2000, ss. 241-2, suomentanut A. R. Koskimies)
ID-teoreetikot tapaavat viitata näihin Darwinin itsensä kirjoittamiin sanoihin. Osa heistä pyrkii etsimään ja löytämään juuri tällaisen Darwinin itsensä teoriaansa kirjoittaman kumoamiskeinon täyttäviä rakenteita luonnosta. Redusoimattomasti kompleksiset rakenteet voivat olla eräs tällainen Darwinin kumouskriteerit täyttävä rakenne. Jos Darwin olisi tiennyt redusoitumattomasti kompleksisista biologisista koneista, hän ei ehkä olisi esittänyt tuota jälkimmäistä virkettään. ID-teorian biologisten sovellusten eräänä perusteena ovatkin siten myös Darwinin omat sanat.
Nykyaikainen ID-liike on ottanut peruslähtökohdakseen mm. brittiläisen luonnonteologi William Paleyn tuotoksia jatkaen argumenttien kehittelyä nykyaikaisen tieteellisen tiedon, jota Paleyn aikaan (1743-1805) ei ollut käytettävissä, pohjalta.
3. Mitä hyötyä ID-teoriasta on?
Nobel-palkittua William Lawrence Braggia lainaten: ”Tärkeä asia tieteessä ei ole niinkään hankkia uusia faktoja, vaan löytää uusia tapoja niiden ajattelemiselle. (Lähde) ID-teoriaa voidaan hyödyntää esimerkiksi pohdittaessa sitä, onko jonkin takana älykäs syy. Toisaalta ID-teoriaa voidaan hyödyntää tieteellisenä metateoriana, eräänlaisena tutkimuksen oppaana, kuten Jonathan Wells on esittänyt. (engl.) Toisaalta ID-teoria on hyödyllinen myös, mikäli sillä saadaan tietoa, joka vastaa todellisuutta tai on joko välttämätön tai muita vaihtoehtoja parempi jonkin ilmiön selittäjäksi. Hyötyä siitä voi olla myös, mikäli se mahdollistaa uusia tapoja ajatella (joitain) havaintoja.
4. Onko ID-teoria tieteellinen teoria?
Tätä kysymystä pohdittaessa on hyvä muistaa, että tieteenfilosofia ei ole kyennyt antamaan vastausta siihen, mikä on tiedettä. Emme siis itse asiassa tiedä, mitä tiede on. Joitain suuntaviivoja voimme kuitenkin antaa. Tieteellisen teorian olisi hyvä tehdä ennusteita, eli olla mitattavissa. Sen olisi hyvä olla jollain tapaa yksinkertainen tai elegantti ja sen tulisi olla tarpeeksi selitysvoimainen.
Tieteentekijöiden käytännössä käyttämä tieteenfilosofia on se, että kunkin tieteenalan yhteisö vain pitää järkevänä tiettyjä teorioita. Tämä on jopa itsestään selvää, kun ajattelemme, kuinka erilaisia esimerkiksi kokeellisen fysiikan ja historiantutkimuksen metodit välttämättä ovat. Vain harvoin tieteentekijöillä on mitään selvää kuvaa tieteenfilosofiasta. Käytännössä tieteellisenä pidetään sitä, minkä yhteisö hyväksyy tieteelliseksi. Tieteenfilosofiaa koetaan mahdolliseksi jopa muuttaa, mikäli halutaan hyväksyä teorioita, joita vanhat tieteenfilosofiset kriteerit eivät hyväksyisi. Esimerkiksi fyysikko Stephen Weinberg ehdottaa muutosta tieteen olemukseen, koska haluaa hyväksyä monimaailmankaikkeus-teoriat, joilla voidaan selittää mitä vain sattumalla eivätkä ne ennusta mitään.
Tyypillisesti ID-teorian kriitikot käyttävät itsevalitsemiaan tiukkoja tieteenfilosofisia kriteereitä vain ID-teorian, eivät esim. evoluutioteorian tai muiden teorioiden, tarkasteluun.
Matemaattisen ID-teorian ennuste on jopa itsestään selvästi se, että kun teoria antaa suunnittelu-tuloksen tarkastelun kohteena olevalle asialle, asia on suunniteltu. Tämä voidaan tarkastaa hyvin useissa tapauksissa esim. tunnetusta kausaali-historiasta.
Laajemman väittämän, että luonnossa on suunnittelua, ennuste on, että luonnosta löydetään toimivia systeemejä, joita voidaan parhaiten selittää vain suunnittelun tuloksena. Luonnosta löydetään rakenteita, jotka koostuvat monesta keskenään tarkasti järjestetystä osasta. Lisäksi on todennäköistä, että luonnolait on suuniteltu elämää varten. Muita ennusteita löytyy sivuiltamme tästä.
Evoluutioteoria ei satunnaisprosessina juuri tee ennusteita. R. Dawkins on esittänyt toisistaan kehittymättömien eliöiden rakenteiden samankaltaisuuksien, konvergenssien rakenteiden, perusteella, että evoluutio noudattaa mieluummin joitain polkuja, mutta tämä ’ennuste’ perustuu vain eliöiden samankaltaisuuksiin, ei itse evoluutiomekanismiin, ja on siksi itse aineiston ja jokaisen sitä käyttävän teorian, myös suunnittelun, ennuste. Tyypillisesti juuri suunnittelija käyttää uudelleen samoja ratkaisuja erillisissä systeemeissä.
Teorian ennusteiden puutetta kuvaa hyvin se, että kun roska-DNA:n vielä luultiin olevan roskaa, sitä pidettiin evoluution ennusteena, koska evoluutio on tuhlaileva. Nykyään roska-DNA:ta ei ymmärretä roskaksi ja sille paljastuu jatkuvasti säätely ym. toimintoja. Koska evoluutioteoriasta halutaan pitää kiinni, itse ennusteesta on luovuttu.
5. Miten ID-teoria liittyy evoluutioon?
ID-teoria liittyy evoluutioteemaan siten, että sen avulla on kyseenalaistettu mm. luonnonvalintateorian kyky selittää joidenkin monimutkaisten biokemiallisten rakenteiden alkuperä. Jotkut ID-teoreetikot ovat siten hyökänneet vastaan darwinismin ”kaikkein pyhintä”, eli darwinilaista mekanismia, ”luonnonvalintaa” ja sen selityskykyä elämän joidenkin biokemiallisten rakenteiden alkuperän selittäjänä. ID-teoria hyökkäys kohdistuu sattumaa ja luonnonvalintaa vastaan niiden kyvyssä selittää ja vastata todellisuutta monien elämän ilmiöiden selittäjänä. ID-teoriaa sovellettaessa on esitetty, että moni elämän ilmiö olisi paremmin ymmärrettävissä ja selitettävissä älykkään syyn avulla, kuin ohjaamattomiin luonnonprosesseihin, kuten sattumaan ja luonnonvalintaan perustuvien prosessien avulla.
6. Mistä saan lisätietoa ID-teoriasta?
Tämän sivuston lisäksi tietoa on jossain määrin tarjolla myös suomeksi. Suomen kielellä on julkaistu William A. Dembskin kirjoittama kirja Älykkään suunnitelman idea. Kannattaa tutustua myös Linkit-sivuun ja sen tarjoamiin linkkeihin.
7. Miksi ID-teoria nostattaa tunteita?
Ehkä erityisesti siksi, että ID-teoria biologiaan tai maailmankaikkeuden tasolla sovellettuna nostaa esiin kysymyksen suunnittelusta ”väärässä paikassa”. Esimerkiksi mahdollisuus sille, että elämä kantaisi suunnittelun jälkiä, ei sovi kaikkien ihmisten maailmankuvaan, vaan osa haluaa jo ennakko-oletuksena sulkea älykkään suunnitelman olemassaolon mahdollisuuden pois.
8. Mitä vastaväitteitä ID-teoriaa vastaan on yleensä esitetty?
Tätä kysymystä tarkastellaan tarkemmin täällä.
9. Mitä johtopäätöksiä ID-teorian avulla voidaan tehdä?
ID-teorian perusteella voidaan tarkastella sitä, onko kohde suunniteltu. Sen avulla on mahdollisuus päätyä päätelmään suunnittelun olemassaolosta parhaana selityksenä jonkin kohteen takana. ID-teorian itsensä avulla ei kyetä kuitenkaan kertomaan, kuka tai mikä tai ketkä suunnittelun takana ovat: se kertoo vain siitä, onko suunnittelua. Suunnittelijan identiteetti-kysymystä joudutaankin käsittelemään muin keinoin kuin ID-teorian avulla, mikäli sitä halutaan pohtia. Henkilökohtaisen uskon tasolla ID-päätelmää seuraamalla on mm. vakuututtu tiedollisesti Jumalan olemassaolosta. Esimerkiksi brittiläinen ateismin puolestapuhujana pitkään tunnettu uskonnonfilosofian professori Anthony Flew hiljattain kertoi tällaisesta tiedollisesta vakuuttumisestaan. Tällaiset johtopäätökset esimerkiksi siitä, kuka/ketkä suunnittelija on, ovat kuitenkin luonteeltaan filosofisia, eivätkä sinänsä kuulu ID-teoriaan itseensä.
10. Kuka ID:n suunnittelija on?
ID:n mukaan älyllinen suunnittelu luonnossa on havaittavissa tieteellisin menetelmin. Näkemys ei ota kantaa siihen, kuka suunnittelija on. Kykenemme esimerkiksi päättelemään, että tietokone tai auto ovat suunniteltuja (niiden täsmennetty toiminnallinen informaatio jne.), riippumatta siitä kuka suunnittelija on. Suunnittelijan identiteetti on toki hyvä jatkokysymys, mutta usein tieteellinen tietomme riittää vain suunnittelun havaitsemiseen. Jatkokysymyksiä voidaan esittää jokaiselle tieteelliselle väitteelle.
11. Kuka suunnitteli suunnittelijan?
Tämäkin on yksi jatkokysymys, joka ei itsessään mitenkään vaikuta alkuperäisen suunnittelupäätelmän luotettavuuteen. Voimme päätellä auton olevan suunniteltu ihan riippumatta siitä, kuka auton suunnittelijan suunnitteli. ID:stä ei seuraa, että jokaisella suunnittelijalla olisi oltava suunnittelija. (Mikäli suunnittelijaa päästäisiin tutkimaan ja ID:n menetelmiä voitaisiin käyttää kyseiseen suunnittelijaan, ID voisi antaa tuloksen, jonka mukaan suunnittelijakin on suunniteltu, tai sitten ei. Siitä, että protonit koostuvat kvarkeista, ei seuraa, että kvarkitkin koostuvat jostain pienemmistä osasista.)
12. Miksi minun tulisi olla kiinnostunut ID-teoriasta?
ID-teoria on tällä hetkellä maailmalla kuuma puheenaihe. Erityisen mielenkiintoinen se on siksi, että aihe on siitä erikoinen, että puheenaihe hyvin usein näkyy siirtyvän ID-teoreetikkojen esittämien argumenttien itsensä sijasta aivan muihin kysymyksiin: alkuperäiset argumentit tavataan sivuuttaa tai jättää jopa mainitsematta. Kyseessä on siis puheenaihe, josta monen mielestä ei saisi edes puhua. Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Timo Paukku kertoi 25.10.05 kolumnissaan Helsingin Sanomien tiedetoimituksen strategiasta ID-teeman käsittelyä kohtaan seuraavaa: ”Yritimme… vaieta ID:n lähes alaviitteeksi Tiede & Luonto- sivuilla”. ID-teoreettinen pohtiminen voi olla sinua varten, jos sinua kiinnostaa pohtia sitä, millä perusteella kohteita pidetään suunniteltuina. Tai mikäli haluat muuten vain tutustua tähän ajatuksia ja tunnekuohujakin herättävään aihealueeseen.
Ps. Mikä taho ylläpitää www.intelligentdesign.fi-sivustoa, ja miksi tämä sivusto on olemassa?
Intelligentdesign.fi-sivusto on monen älykkään suunnitelman ideasta kiinnostuneen suomalaisen yhteenliittymä. Syitä, miksi sivusto on olemassa, on käsitelty täällä.