Älykkään suunnitelman idean julkinen tukeminen voi olla tällä hetkellä akateemisissa piireissä vaarallista toimintaa. Tässä tekstissä kerrotaan, mitenkä eräälle professorille on käymässä sen seurauksena, että hän puolusti avoimesti näkemystään, jonka mukaan darwinismin vaihtoehdoista tulisi saada kertoa. Siksi tässä tekstissä esitetään varoitus:
ID-näkemyksien julkinen tukeminen on tällä hetkellä riskialtista touhua. Jos julkisesti tuet älykkään suunnittelman ideaa, saatat joutua akateemisen inkvisition uhriksi.
Erikoiset väitteet vaativat erikoisia todisteita
Mitkä väitteet ID – Darwinismi -väittelyssä ovat erikoisia?
ID:n kannattajat väittävät, että esimerkiksi maailmankaikkeuden hienosäätö (joka on kattavasti dokumentoitu astrofyysikkojen toimesta [lisätietoa]) elämää varten, elämän muodostuminen elottomasta aineesta ja elämän monimuotoisuus ja ihmisen luovuus tieteessä, teknologiassa, taiteessa ja filosofiassa ovat parhaiten selitettävissä suunnittelun avulla. Suunnittelu on suoraviivainen johtopäätös, jonka tekeminen on ilmeistä suurelle osalle ihmiskuntaa.
ID:n kannattajien väite suunnittelusta on siis tässä mielessä normaaleihin syihin vetoava väite ja sille löytyy jatkuvasti lisää niin mikroskooppisen pienessä kuin astrofyysisen suuressa koossa olevia todisteita.
Materialistisen filosofian kannattajat väittävät, että maailmankaikkeuden hienosäätö elämää varten on sattumaa. (Ehkä meidän hienosäädetty maailmankaikkeutumme on yksi valtavasta joukosta sattumanvaraisia maailmankaikkeuksia jotka ovat syntyneet maailmankaikkeuksia tekevän prosessin kautta. Ja tietenkään emme voi koskaan havaita rinnakkaisia maailmankaikkeuksia emmekä niitä synnyttäviä prosesseja.)
He väittävät, että elottomasta aineesta syntyi itsestään elämää, vaikka kellään ei ole toimivaa ajatusta siitä miten se oikeasti tapahtui tai olisi voinut tapahtua, todisteista puhumattakaan. Elämänsyntyhypoteesit ovat toivottomasti solmussa keskenään sopimattomien spekulaatioiden kanssa, jotka lisäksi ovat täysin kykenemättömiä selittämään biologisen informaation alkuperää. Darwinistit sokeine kelloseppineen väittävät lisäksi, että sattumanvaraiset virheet yhdessä luonnonvalinnan kanssa muuttivat selitystä vaille jääneen yksisoluisen lopulta ihmiseksi.
Darwinismin ja materialismin kannattajat tekevät erikoisia ja jopa hurjia väitteitä, joiden tukena oleva todistusaineisto näyttää paljastuvan yhä enenevissä määrin vain toiveikkaaksi spekulaatioksi. Hurjat väitteet vaatisivat vakuuttavia todisteita. Kritiikin kestäviä todisteita ei ole, mutta vallitseva naturalistinen tieteenfilosofia suojaa darwinismia: jonkun naturalistisen teorian täytyy olla selityksenä.
Artikkeli on suomennettu ja hieman lyhennetty William Dembskin artikkelista ”Extraordinary Claims Require Extraordinary Evidence”
Vastine TM valikoivaan skeptisyyteen
ID:tä puoltava tutkija lähetti alla olevan kirjoituksen Tekniikan Maailma -lehden mielipidesivulle.
TM 10/06 s. 78-80 Kalevi Rantasen artikkeli leimaa älykkään suunnittelun teorian (intelligent design = ID teoria) huuhaa-tieteeksi kovin kevein perustein.
Fransiskaanimunkki Occamin periaatetta käyttäen artikkelissa yritetään osoittaa että ID on evoluutiota huonompi selitysmalli. Teoria kuulemma monimutkaistuu koska voidaan kysyä kuka suunnitteli suunnittelijan. Mutta mistä tahansa teoriasta voidaan kysyä jatkokysymyksiä. Mistä kvarkit koostuvat? Kumosinko juuri hiukkasfysiikan standardimallin? Olemme sekvenoineet ihmisen DNAn. Entä mitä tuo tietokoneen käyttöjärjestelmiä muistuttava ohjelmakoodi tarkoittaa? Kumosinko juuri biokemian perustan jatkokysymykselläni? Tuskin.
Surkastuneisiin elimiin perustuva argumentti on lähinnä filosofis-teologinen (minä tiedän mitä suunnittelija ei tekisi). Lisäksi melkein kaikilla surkastuneilla elimillä on havaittu toimintoja. ’Eräät irralliset luut’ valailla ovat nekin melko tarpeellisia – ne auttavat peniksen erektiossa ja vaginan supistumisessa.
Jutusta saa sen vaikutelman että kirjoittaja ei ole tutustunut ID teorian sisältöön. Evoluutioteoria ja suunnittelu eivät ole mustavalkoisia vastakohtia. ID teoria on kiistelty tieteellinen työkalu suunnittelun havaitsemiseen. Kun sitä sovelletaan biologiaan, jotkut rakenteet, kuten bakteerin elegantti sähkömoottori, viittaavat suunnitteluun. Evoluutioteorialla bakteerimoottoria on vaikea selittää koska kaikkien moottorin osien täytyy olla valmiina ennenkuin rakenne voi antaa eliölle valintaedun. Valitettavasti suunnittelu luonnossa on jännitteessä naturalistisen/ateistisen maailmankatsomuksen/uskon kanssa.
Rantasen artikkeli muistuttaa paljon taannoista yksipuolista polemiikkia Hesarin tiedesivuilla. ID teorian puoltajat yrittivät turhaan vastata vääriin väittämiin Hesarin mielipidesivuilla. Parempaa tietoa ID teoriasta jakavat ID-verkkosivut www.intelligentdesign.fi. Lukija tulee huomaamaan että sivuilta löytyy vastauksia muihinkin Rantasen esittämiin kysymyksiin. Lopuksi muistuttaisin, että oikeita huuhaa-tieteitäkin ikävämpää on valikoiva skeptisyys kaikessa tekopyhyydessään.
Avoimia lehtiä ja ei-avoimia
Kun fundamentalisti-darwinistit kritisoivat ID-teoriaa mediassa, vain harvoin saadaan saman lehteen läpi yleisönosastokirjoitus jossa ID-teorian puoltajat saisivat vastata kritiikkiin. Jokainen lehti ei kuitenkaan harrasta sensuuria. Alla olevassa linkissä kerrotaan mielipiteiden vaihdosta englanninkielisen Journal of Clinical Investigation lehden sivuilla:
http://www.evolutionnews.org/2006/06/some_medical_journals_do_publi.html
Esipuheita ja ilmainen kirjan luku
Lisäsimme päävalikon alle ID perusteet -alavalikkoon (http://www.intelligentdesign.fi/sivut/perusteet/) Älykkään suunnitelman idea -kirjan alkuperäisen ja suomalaisen painoksen esipuheet. Lisäksi luettavissa ovat Evoluutio – kriittinen analyysi -kirjan esipuhe, lukujen teemat, sekä 5. ja 6. luvut pdf-muodossa bonuksineen. Kannattaa tutustua!
E. Sober, ID ja usko
(A short reply to Sobers paper in english here: http://www.intelligentdesign.fi/sivut/in-english/on-e-sober-and-religious-implications/ )
Filosofi E. Sober argumentoi artikkelissaan että suunnittelusta seuraa joillain lisäoletuksilla yliluonnollinen suunnittelija. Siksi ID:llä on hänen mielestään uskonnollisia seuraamuksia, implikaatioita. Kirjoitin näiden sivujen englanninkieliseen alaosioon vastineen jonka tiivistelmä vielä suomeksi:
Soberin argumentti koostuu suunnittelun lisäksi neljästä lisäoletuksesta. Näin ollen myös näillä lisäoletuksilla on samoin uskonnollisia implikaatioita. Yksi lisäoletus on esimerkiksi universumin rajallinen ikä, jonka pohjana on big bang -teoria. Näin ollen myös big bang teorialla on uskonnollisia seuraamuksia. (Jotkut ateistit ovatkin vastustaneet big bang teoriaa juuri tästä syystä, koska yleensä alkaneella asilla on aloittaja (Kalaamin kosmologinen argumentti, ks. Tapio Puolimatkan kirja usko, tieto ja myytit oikealla). Lisäksi on muistettava että vaikka teorialla olisi uskonnollisia seuraamuksia, se ei vielä ole uskonnollinen teoria, mikäli itse teoria ei perustu uskonnollisille oletuksille. Itseasiassa koska materialistinen evoluutioteoria kieltää suunnittelun filosofisena lähtökohtana, se on (anti)uskonnollinen teoria. ID taas jättää suunnittelukysymyksen avoimeksi lähtökohdissaan joten ID ei ole uskonnollinen teoria.
Jotkut ID teorian vastustajat varmaankin tulevat käyttämään Soberin argumenttia ja sanomaan ID:tä uskonnolliseksi, mutta on hyvä muistaa että tuossa tehdään ratkaiseva kategoriavirhe ja lisäksi argumenttia käytetään valikoivasti.
Evoluutio tosiasia?
Oletko koskaan miettinyt miksi evolutionistit hylkäävät ID:n? Miksi he eivät hyväksy ID:tä, vaikka luonnosta löytyy valtava määrä monimutkaisuutta ja hienosäätöä? Miksi evolutionistit ovat niin varmoja siitä, että meidän ei tule huomioida sitä, mitä tiede näyttäisi paljastavan ID:stä?
Lue loppuun
Bakteerin moottori ja TTSS
Monista bakteereista löytyvät sähkömoottorit ovat todellisia nanokoneita, jotka ovat erittäin monimutkaisia sekä rakenteensa että rakentumisensa puolesta. Nämä molekyylikoneet valmistetaan automaattisesti, korjaavat itse itsensä, toimivat protonivirralla ja kahden laakerin avulla, ja niissä on anturit lyhytaikaista muistia varten (chemotaxis). Moottorin pyörimisnopeus E. Colin tapauksessa on noin 17 000 rpm ja eräillä lajeilla jopa 100 000 rpm.
Bakteerin moottorin koodaukseen DNA:ssa tarvitaan noin 50 geeniä. Noin 8-10 näistä geeneistä on samankaltaisia eräiden muiden bakteerilajien infektiojärjestelmän geenien kanssa (Type III Secretion Systems, TTSS). On väitetty, että bakteerin moottori olisi sopeuma TTSS:stä eikä siten redusoimattoman monimutkainen rakenne. Tarkemmassa tarkastelussa tämä väite on kestämätön.
Lue loppuun
Harhaanjohtavimman eloonjääminen
Nykyään tiedetään, että monet darwinistisen evoluutioteorian perusesimerkit ovat joko harhaanjohtavia tai jopa valheellisia. Kuitenkin useimmat biologian oppikirjat esittelevät niitä tieteellisinä tosiasioina, jotka todistavat evoluutiosta. Mitä tämä kertoo oppikirjojen tieteellisistä standardeista?
Lue loppuun
Biologisen informaation ja suurten taksonomisten kategorioiden alkuperä
Syksyllä 2004 tohtori Stephen C. Meyer julkaisi review-artikkelin ”The origin of biological information and the higher taxonomic categories” vertaisarvioidussa biologian julkaisusarjassa, Proceedings of the Biological Society of Washington (volume 117, no. 2, pp. 213-239).
Artikkelissaan Myer argumentoi että mikään nykyinen materialistinen evoluutioteoria ei pysty selittämään uusien eläinmuotojen synnyssä tarvittavaa informaatiota. Hän ehdottaa älykästä suunnittelua vaihtoehtoisena selityksenä biologisen informaation ja suurten taksonomisten kategorioiden synnylle.
Lue loppuun
Evoluutioteoria on Troijan hevonen
Anna Rotkirch kirjoittaa (Hbl 8.2.), että ID on verrattavissa Troijan puuhevoseen, jonka sisällä piilee kreationismi. Väite on väärä. Tunnen kreationisteja, ID-liikkeen edustajia (design-teoreetikkoja) ja joukon muita kriittisesti evoluutioteoriaan suhtautuvia luonnontieteilijöitä. Design-teoreetikkoihin kuuluu kristittyjä, muslimeja, hinduja, juutalaisia ja agnostikkoja. He perustelevat kriittisyyttään evoluutioteorian luonnontieteellisillä ongelmilla ja pyrkivät paljastamaan sen takana olevan naturalistisen filosofian. Lue loppuun
Pyhää lehmää potkittiin
Helsingin yliopisto perui sen, Teknillisessä korkeakoulussa kerättiin adressi sitä vastaan, Helsingin Sanomat uutisoi siitä harhaanjohtavasti ja Skepsis ry palkitsi sen Huuhaa-palkinnolla.
Mikä se oli?
Lue loppuun
Mitä seuraa, jos todellinen ”syyllinen” pitää jättää pois laskuista?
Friedrich Dürrenmattin romaanissa Oikeus kerrotaan asianajajasta, joka ottaa vastaan erikoiselta kuulostavan toimeksiannon eräältä varakkaalta murhasta kiinnijääneeltä. Asianajaja ottaa nimittäin tehtäväkseen selvittää, kuka oli[si ollut] murhaaja, jos tämä murhaan todellisuudessa syyllinen jätettäisiin pois vaihtoehtojen joukosta. Seurauksena on se, että oikea murhaaja vapautetaan, ja asianajaja tajuaa tulleensa tämän murhaajan jymäyttämäksi: mihin muuhun johtopäätökseen olisi edes voitu päätyä, kun kerta lähtökohtana oli, että todellinen syyllinen: oikea murhaaja – piti jättää pois vaihtoehtojen joukosta?
Mitä tekemistä tällä Dürrenmattin tarinalla sitten on älykkään suunnitelman idean kanssa?
Jos otetaan lähtökohdaksi tutkia maailmaa sillä oletuksella, että suunnittelu on turha oletus, ei kai voida juuri muuhun päätyä kuin ”selitys”vaihtoehtoihin, joissa suunnittelu on vain ”turha oletus”. Pohtimisen arvoista kuitenkin on, vastaako tämä oletus suunnittelun ”tarpeettomuudesta” todellisuutta. Vai onko oletuksella ”suunnittelun tarpeettomuudesta” maailmaa tarkasteleva kenties Dürrenmattin kirjassa kuvatun kaltaisessa tilanteessa, jossa tutkii maailmaa jättäen todellisen ”syyllisen” pois laskuista?
Palautumaton monimutkaisuus ja darwinismi
Redusoimaton kompleksisuus (irreducible complexity, IC) loogisena konstruktiona jättää periaatteessa oven auki darwinismille selittää rakenne sattuman ja valinnan avulla. Kyse voisi olla etenkin ko-optiosta tai koevoluutiosta. Kaikki palautumattomasti monimutkaiset rakenteet eivät välttämättä ole korvaamattomia: yksi osa voidaan poistaa ja muita osia (samanaikaisesti) muokkaamalla saada muut osat tekemään senkin työt, jolloin tehtävät tulee yhä tehtyä. Redusoimaton kompleksisuus loogisena käsitteenä onkin rajattava funktionaaliseksi tai ”redusoimattomasti kompleksiseksi ytimeksi”, jossa ytimen tai funktion ulkopuoliset osat ovat vaihdettavissa. Dembski ehdottaa tilalle minimaalisen kompleksisuuden käsitettä. Empiirisenä väitteenä IC:tä väitetään usein olevan ”tietämättömyyteen perustuva argumentti”, ja siten virheellisen. Argumentti perustuu kuitenkin tämän vastakohtaan: tietoon, ja empiirisesti tehtyihin havaintoihin biokemiallisista rakenteista.. Loogisen ja empiirisen argumentin yhdistämisestä saa kuitenkin syytteen välttelystä tai kehäpäättelystä, kun loogista ja empiiristä pointtia käytetään kuulema ”tarpeen mukaan”.
Tällaista virhettä ei ole kuitenkaan tehty. Michael Behellä on ”selittävä pointti” eikä hän sekoita tai soveltele sekaisin yhtäkään (siis kahtakaan) niistä. IC-argumentin looginen väite kuuluu: Koska tietyt artefaktarakenteet eivät selity suoralla darwiniaanisella mekanismilla ominaisuuden IC ansiosta, ja koska luonnossa myös tavataan IC-rakenteita, nekään eivät selity suoralla darwinismilla. Suora darwinismi merkitsee valintaa, joka parantaa entistä toimivaa funktiota. Rakenteen kehittyessä funktio ei muutu tai kehity. Looginen väite voidaan myös esittää muodossa: rakennetta ei voi yksinkertaistaa tiettyä rajaa enempää menettämättä sen toimintaa ja siten valintaetua. Tällä argumentilla suora darwinismi suljetaan pois. Esim. bakteeriflagella täyttää tämän kriteerin. Poissulkeminen ei tarkoita nollatodennäköisyyttä, koska minunkaan ei ole mahdotonta voittaa shakissa hallitsevaa maailmanmestaria, vieläpä 10 matsissa putkeen, mutta jos sellaista sattuu, se sattuu huolimatta shakkitaidoistani, ei niiden ansiosta. Mount Rushmore voi toki olla eroosion tulosta, mutta eroosio ei ole kuitenkaan realistinen vaihtoehto kuvanveistäjälle, kun etsitään parasta selitystä.
Lue loppuun
Napit Vastakkain -ohjelma suunittelusta ja evoluutiosta
YLE Radio 1 osoitti avointa mieltä ja tasapainoista asioiden käsittelyä järjestämällä lyhyen väittelyn P. Reinikaisen ja A. Leikolan välillä Napit Vastakkain -ohjelmassa aiheella Älykästä suunnittelua vai evoluutiota?. Väittely on kuunneltavissa YLE:n sivuilla www.yleradio1.fi/yhteiskunta/id3939.shtml.
Evoluutiota puoltava Leikola toi uskonnollisia motiiveja keskusteluun, suunnittelun kannalla oleva Reinikainen pystyi enemmän pysymään asia-argumenteissa.