(Suomennos Casey Luskinin 2. helmikuuta 2012 julkaistusta artikkelista.)
Jo alkaessamme tarkistaa ja päivittää Discovery-instituutin verkkosivuston sisältämää luetteloa älyllistä suunnittelua (ID) puoltavista tieteellisistä artikkeleista tiesimme sivulle lisättäviä nimikkeitä ehtineen viime vuosina kertyä parisen tusinaa. Yllätykseksemme löysimme myös viisi tai kuusikin ID:tä tukevaa, vähintään kymmenen vuotta sitten julkaistua, mutta aiemmin luetteloimatonta artikkelia. Kaksi vanhinta kyseisellä www-sivulla nyt luetelluista artikkeleista onkin uusia lisäyksiä.
Ensimmäinen luetteloimamme ID:tä puoltava artikkeli on American Journal of Physics -lehden vuonna 1984 julkaisema, ydinfyysikko William G. Pollardin laatima ”Rumors of transcendence in physics” (”Fysiikan huhutaan viittaavan tuonpuoleiseen”). Kirjoittaja toteaa Big Bang -kosmologian vaativan jonkinlaista fysikaalisen maailman ulkopuolista (transkendenttista) todellisuutta maailmankaikkeuden alullepanijaksi. Pollard väittää tämän ylimaallisen ulottuvuuden tieteellisten perustelujen löytyvän kvanttimekaniikasta, koskapa yleiset luonnonlait ja vakiot on hienosäädetty monimutkaisille elämänmuodoille sopiviksi. Tämä viittaa älyllisen aiheuttajan, siis tietoisen mielen, toimineen maailmankaikkeuden suunnittelijana.
Kolme vuotta myöhemmin samassa lehdessä ilmestyi toisen fyysikon, Stanley L. Jakin, vastaavanlainen ”Teaching of Transcendence in Physics” (”Tuonpuoleisen sisällyttäminen fysiikan opetukseen”) -artikkeli, joka pyrki osoittamaan, miten maailmankaikkeuden sisältämiä tuonpuoleisen todellisuuden olemassaolon todisteita voisi parhaiten tuoda opetuksessa esiin. Artikkeli pitää selviönä, että näkyvän maailmankaikkeuden takana on transkendenttinen maailma ja että maailmankaikkeuden voi uskottavasti sanoa kuvastavan suunnittelua.
R. Kunze, H. Saedler ja W.-E. Lönnig ovat niinikään kirjoittaneet varhaisen ID:tä puoltavan artikkelin, jonka Academic Press on sittemmin julkaissut vertaisarvioidussa tieteellisessä Advances in Botanical Research -antologiassaan vuonna 1997. Huomautettuaan, että ”on vielä ratkaistava erinäisiä suuria ongelmia, jotta geenien kahdentumisella voisi katsoa olevan perustavaa evolutionistista merkitystä”, kirjoittajat viittaavat luvussaan/tekstissään suopeasti Michael Behen (vuotta aiemmin julkaistuun) Darwin’s Black Box –(Darwinin musta laatikko) -teokseen esittäessään siihen nojautuen seuraavan kysymyksen: ”Mikä voisi olla välivaiheen (vielä keskeneräisten) reaktioketjujen valintaetu?” Kirjoittajat toteavat edelleen biologian tuntevan ”esimerkkejä ’palautumattomasti monimutkaisista järjestelmistä’”.
Viimeiset kaksi jo aiemmin vertaisarvioidusti julkaistua tieteellistä artikkelia ovat Solomon Victorin ja Vijaya M. Nayakin yhteistyötä. Niiden aiheena on sydämen alkuperään liittyvä silmiinpistävän ilmeinen suunnittelu.
Ensimmäisenä näistä Texas Heart Institute Journal -lehti julkaisi vuonna 1999 ”Evolution of the Ventricles” (”Kammioiden kehityshistoria”) -artikkelin, joka toteaa: ”sydämen laskimoyhteyksien, sydäneteiskorvakkeiden lihasulokkeiden, eteis-kammioläppien, vasemman kammion jänteiden, ulosvirtausreittien ja suurien valtimoiden kehitys on suunniteltua”. Kirjoittajien versio ”evoluutiosta” on ehdottomasti epädarvinistinen, koska heidän mukaansa evoluutio vaikuttaa jonkun suunnittelijan tavoitteellisesti ohjaamalta:
”Yksi evoluutiotutkimuksen laiminlyömistä näkökohdista on ennakointi. Kalan sydämen eteiseen ja kammioon näyttää olevan sisäänrakennettuna varaus tulevalle ihmisen nelikammioiselle rakenteelle. Tähän muunnokseen päästään vaiheittain: runko-osa tuottaa suuret valtimot, jotka sitten siirtyvät tarkoituksenmukaisesti, vasemman kammion huokoinen rakenne vähenee ja sen ontelo laajenee, jännerihmojen ja papillaarilihasten (nystylihasten) koneisto muuttuu hienostuneemmaksi, sepelvaltimoiden verenkierto muuttuu ja kammioväliseinäaukko sulkeutuu.”
Artikkeli päättyy toteamukseen: ”Tämä evolutionistinen/kehitysopillinen eteneminen viittaa siihen, että sekä lopputulos että sen lukemattomia vuosituhansia vienyt toteutustapa ovat olleet mestarillisesti suunniteltuja.”
Toinen artikkeli ilmestyi Annals of the Royal College of Surgeons of England -lehdessä vuonna 2000 otsikolla ”Evolutionary anticipation of the human heart” (”Ihmissydämen evolutionistinen ennakointi”). Tämän artikkelin mukaan ihmissydämen älyllinen suunnittelu on tunnistettavissa, ja se toteaa: ”Vertaileva anatomia viittaa suunnitteluun ja suunnittelijaan. Kirurgeilla, anatomeilla ja kenellä tahansa ihmisen rakennetta ja toimintaa tutkivalla on verraton mahdollisuus luomakunnan ihmeiden pohdiskeluun ja peruskysymysten mietiskelyyn: Mistä olemme tulleet? Miksi olemme täällä? Ja minne olemme menossa?”
Näitä artikkeleita voi pitää vertaisarvioidusti ID:tä puoltavien tieteellisten artikkelien sittemmin nähdyn laajamittaisemman esiinmarssin varhaisina airuina.