Tyypillisesti ID-kriitikoilta puuttuu kritiikistään todellinen sisältö, ja kriittisyys perustuu lähinnä filosofisiin argumentteihin. ID-teorian todelliseen sisältöön ei puututa, sitä ei edes todella ymmärretä, tai siihen ei haluta perehtyä. Tyypillisiä vastavaitteitä ovat nimenomaan näilläkin sivuilla esitellyt väiteet (Tyypillisiä vastaväitteitä).

Yksi hyvä esimerkki on Skepsis ry:n ID-artikkeli, joka perustuu täysin leimaamiseen ja filosofisiin argumentteihin ID-teoriaa vastaan. Toinen esimerkki Skepsiksen toiminnasta ID-teoriaa vastaan on HuuHaa-palkinnon myötäminen TKK:n bioprosessitekniikan laboratoriolle ID-seminaarin järjestämisestä (kannattaa lukea Prof. Leisolan vastaus palkinnon myöntämiselle). Kolmantena esimerkkinä voisi olla Skepsiksen sivuilla oleva prof. Antti Sauran kirjoitus , jossa ID-teoria leimataan asiaan liittyen valetieteeksi ja uskonnolliseksi. Jälleen kerran sisältö puuttuu ja leimaaminen ja henkilöihin (ei asiaan) kohdistuva arvostelu on kirjoituksen punainen lanka.
Tulisikohan Skepsiksen olla skeptinen omia ennakkoluulojaan ja väitteitään kohtaan? Tässä jälleen esimerkki siitä, miten naturalistinen maailmankatsomus vääristää keskustelua aiheesta – ID-kriitikoiden suurin ase onkin massivinen tunteisiin tai auktoriteetteihin vetoava filosofinen propaganda. Onko se tieteellistä?