Yksi tieteen ja yleensäkin rehellisen etsimisen pelisääntöjä on avoin ja tasapuolinen keskusteluavaruus. Ensi vuoden tieteen päivillä teemana on evoluutio. Suomessa on professoreja jotka kyseenalaistavat uusdarwinismin, mutta valitettavasti tässä isossa ja merkittävimmässä kysymyksessä tieteen päivien ohjelma on täysin yksipuolista. Esimerkiksi professorit Leisola ja Puolimatka ovat tarjoutuneet esittämään kriittisen kannan makroevoluutioteoriaan tieteen päivillä (ks. esimerkiksi tämä juttu, vastaavanlainen juttu on julkaistu taannoin Kemia-lehdessä) . Väittelyihin (päivän painit) on valittu vain pikkuasioita evoluutioajattelun sisältä. Älyllisesti rehellisempää ja avointa keskustelua edistävää olisi ollut järjestää kunnon väittely siitä, onko uusdarvinistinen evoluutioteoria tieteellisesti uskottava.

Kuten professori T. Puolimatka taannoin totesi Helsingin Sanomien vieraskynässä (15.11.2008): ”Tehdessään oman kantansa immuuniksi vastakkaiselle todistusaineistolle he liioittelevat evoluutioteorian puolesta esitettyjä tieteellisiä väitteitä. Näin on syntynyt älyllisesti epäterve tilanne, jossa ei olla valmiita koettelemaan naturalistisia vakaumuksia kokemusperäisten tosiasioiden pohjalta.” Juuri näin näyttää käyvän myös tieteen päivillä.

Ihminen, joka kuulee vain yhden puolen perustelut, päätyy yleensä uskomaan tuota puolta. Kun tiedotus tai perehtyminen on tarpeeksi yksipuolista, vastakkainen ajattelu alkaa vaikuttaa naurettavalta. Näin on vaarassa käydä tieteen päivien yleisölle. (Tässä materiaalia asioiden toiseen puoleen tutustumista varten. Saattaa myös olla hyödyllistä tarkkailla kuinka hyvin tieteen päivillä vastataan esim. näihin kysymyksiin.)

Hieman hassua on myös se, että päivillä sanan evoluutio alle sullotaan melkein mitä vain missä tapahtuu muutosta. Älykkään ajattelun tärkeimpiä periaatteita on erojen tekeminen eri asioiden välillä ja kyseenalaisten yleistyksien välttäminen. Toivottavasti päivillä muistutetaan yleisöä siitä, että evoluutio-sanan muuttuva käyttö ei todista uusdarvinistista evoluutioteoriaa. Kuten Philip Johnson kirjassaan Evoluution maailmankuva osoittaa, darvinisteilla on ollut tapana yrittää todistaa eliöiden synty evoluution kautta evoluutio-sanan muuttuvan käytön perusteella: ”Eliöissä havaitaan pientä muuntelua (jolle havaitaan myös rajat). Autoissa tapahtuu evoluutiota. Kaikkialla tapahtuu muutoksia. Kutsutaan tätä kaikkea evoluutioksi, joten evoluutio on tosiasia. Näin ollen eliötkin ovat syntyneet evoluution kautta.” Muuttamalla sanan määritelmää huomaamatta todistetusta ei-todistettuun voidaan todistaa mitä vain. Mutta lopulta tällaisessa on kyse vain kuulijoiden peitetystä pettämisestä.

Toivottavasti tieteen päivillä siis tehdään ero evoluutio-sanan eri merkitysten välillä. Kun esimerkiksi filosofiassa tieteenalana on tapahtunut muutoksia, jota voidaan kutsua filosofian evoluutioksi, tämä ei tietenkään todista että eliöiden valtavan monimutkainen nanokoneisto tai uudet usean osan rakenteet voisivat syntyä asteittain mutaation ja luonnonvalinnan kautta. Luonnonvalintahan on päämäärätön ja pikemminkin valitsisi pois puolivalmiit rakenteet jotka eivät anna valintaetua. Onko mitenkään uskottavaa, että jokaiselle eliöiden makroskooppiselle ja biokemialliselle monen osan systeemille löytyy asteittainen kehityspolku, jossa jokainen vaihe antaa valintaedun?

Helsingin yliopiston mottona on ollut ”Sapere aude!” – uskalla ajatella. Tieteen päivien ohjelman yksipuolisuus kertoo siitä että kaikkea ei uskalleta ajatella eikä ainakaan haluta yleisön ajattelevan. Nimittäin että uusdarvinismi ei olisi totta tai että luonnossa olisi suunnittelun merkkejä. Päivien suljettu keskusteluavaruus rikkoo sekä yliopiston omaa mottoa ajattelun vapaudesta että tieteen olennaista pelisääntöä tasapuolisesta keskustelusta. Tiede kärsii tällaisesta sulkeutuneesta dogmaattisuudesta.

(Pienimuotoista asioiden toisen puolen esittelyä näyttää olevan tarjolla tieteen päivien aikana. Valitettavasti tasapainotus tavoittaa vain pienen murto-osan tieteen päivien yleisöstä.)