Kauhajoki, Jokela, ja tarkoituksettomuuden filosofia

Osanottomme Kauhajoen kauhean murhan uhrien omaisille. Mikään ei oikeuta tätä kauheaa tekoa. Miksi tämä saattoi tapahtua?

Mielestäni julkisuudessa on keskitytty pohtimaan melko pinnallisia osasyitä Pekka-Eric Auvisen ja Matti Juhani Saaren hirmutekojen taustalla. On kummallista, että Auvisen omaa tekstiä tekonsa syistä ei osata lukea. Mikä oli pääsyy hirmutekoihin? Ateistinen Nietzscheläinen tarkoituksettomuuden filosofia tai maailmankatsomus.
Lue loppuun

Monimaailmankaikkeus – selityksen monet ongelmat

Näyttää vahvasti siltä, että luonnonlait ja niiden vakiot ovat tarkasti säädetyt siten, että elämä olisi mahdollista (ks. esim. http://www.intelligentdesign.fi/sivut/laajat-artikkelit/suunniteltu-universumi/ ja englanniksi tästä ja tästä). Kykenemme ajattelemaan ja tekemään havaintoja, koska universumi on hienosäätönsä ansiosta elämälle ja havaitsijoille suotuisa.
On esitetty, että koska emme voi havaita muuta kuin olemassaolomme, havainto olisi myös riittävä selitys hienosäädölle. Väite on kuitenkin väärä: Mahdollisuus ajatteluun ja havaintojen tekemiseen ei ole olemassa vain siitä syystä, että kykenemme tekemään havaintoja siitä. Havainto sinänsä ei osoita mitään tiettyä syytä edes havainnon edellytyksille, saati syytä sille, että on tehty juuri tuo havainto. Rikoksen selitykseksi (motiivi, tekniikka ja teon suunnittelu) ei riitä silminnäkijätodistus rikoksesta, vaikka se epäilemättä riittää todisteeksi oikeudessa. Havainto on vain todiste, että havaittu asia on olemassa, ei selitys, miksi tai millä mekanismilla. Havainto on itsensä todiste, mutta ei selitys.

Hienosäädetty universumi ja kyky tehdä havaintoja ovat molemmat osa päällekkäistä todistusaineistoa, jolle tulee (molemmille) löytää selitys. On totta, että meidän on mahdollista havaita vain universumi jossa on havaitsijoita mutta tästä ei tietenkään seuraa että universumin olisi oltava havaittavaa tyyppiä.
Lue loppuun