Skip to main content.

Onko tietoisuus neuroverkko?

Monesti oletetaan, että ihmisen ajattelu on vain materiatason neuroverkko. Onko tämä totta? Toki neuroverkko on samankaltainen kuin esimerkiksi osa pikkulapsen oppimisprosessia. Tämähän on selvää jo siitä syystä, että neuroverkko käsitteenä on kehitetty ihmisen ajattelun ja oppimisen perusteella. Ihmisen ajattelussa on siis neuroverkkomainen komponentti koska neuroverkolla pyritään osin mallintamaan ihmisen oppimista.

Neuroverkko ei kuitenkaan ymmärrä mitään eikä neuroverkko ole tietoinen itsestään. Sillä ei myöskään ole intuitiota, joka on keksimisprosessin ja luovuuden tärkein komponentti. Lisäksi neuroverkko on suljettu algoritmi, kun taas ihmisen ajattelu on vapaata. Jo pelkästään ajattelun vapaus on niin vahva intuitio, että sen vastaisten perusteluiden tulisi olla hyvin vahvoja ennen kuin niihin kannattaa uskoa.
Lue koko artikkeli »

Tiede ja moraali

Seuraako siitä mitä on (tiede, jos se on oikeassa) se miten pitäisi olla (moraali, jos se on oikeassa)?

Ei aukottomasti, mutta sillä miten ajattelemme asioiden olevan, on tietenkin seurausta sille miten ajattelemme että niiden pitäisi olla. Ja mikä tärkeintä, myös moraalilla pitäisi olla perustelut, jolloin se välttämättä kytkeytyy siihen mitä on.
Lue koko artikkeli »

Erikoiset väitteet vaativat erikoisia todisteita

Mitkä väitteet ID - Darwinismi -väittelyssä ovat erikoisia?

ID:n kannattajat väittävät, että esimerkiksi maailmankaikkeuden hienosäätö (joka on kattavasti dokumentoitu astrofyysikkojen toimesta [lisätietoa]) elämää varten, elämän muodostuminen elottomasta aineesta ja elämän monimuotoisuus ja ihmisen luovuus tieteessä, teknologiassa, taiteessa ja filosofiassa ovat parhaiten selitettävissä suunnittelun avulla. Suunnittelu on suoraviivainen johtopäätös, jonka tekeminen on ilmeistä suurelle osalle ihmiskuntaa.

ID:n kannattajien väite suunnittelusta on siis tässä mielessä normaaleihin syihin vetoava väite ja sille löytyy jatkuvasti lisää niin mikroskooppisen pienessä kuin astrofyysisen suuressa koossa olevia todisteita.

Materialistisen filosofian kannattajat väittävät, että maailmankaikkeuden hienosäätö elämää varten on sattumaa. (Ehkä meidän hienosäädetty maailmankaikkeutumme on yksi valtavasta joukosta sattumanvaraisia maailmankaikkeuksia jotka ovat syntyneet maailmankaikkeuksia tekevän prosessin kautta. Ja tietenkään emme voi koskaan havaita rinnakkaisia maailmankaikkeuksia emmekä niitä synnyttäviä prosesseja.)
He väittävät, että elottomasta aineesta syntyi itsestään elämää, vaikka kellään ei ole toimivaa ajatusta siitä miten se oikeasti tapahtui tai olisi voinut tapahtua, todisteista puhumattakaan. Elämänsyntyhypoteesit ovat toivottomasti solmussa keskenään sopimattomien spekulaatioiden kanssa, jotka lisäksi ovat täysin kykenemättömiä selittämään biologisen informaation alkuperää. Darwinistit sokeine kelloseppineen väittävät lisäksi, että sattumanvaraiset virheet yhdessä luonnonvalinnan kanssa muuttivat selitystä vaille jääneen yksisoluisen lopulta ihmiseksi.

Darwinismin ja materialismin kannattajat tekevät erikoisia ja jopa hurjia väitteitä, joiden tukena oleva todistusaineisto näyttää paljastuvan yhä enenevissä määrin vain toiveikkaaksi spekulaatioksi. Hurjat väitteet vaatisivat vakuuttavia todisteita. Kritiikin kestäviä todisteita ei ole, mutta vallitseva naturalistinen tieteenfilosofia suojaa darwinismia: jonkun naturalistisen teorian täytyy olla selityksenä.

Artikkeli on suomennettu ja hieman lyhennetty William Dembskin artikkelista “Extraordinary Claims Require Extraordinary Evidence

E. Sober, ID ja usko

(A short reply to Sobers paper in english here: http://www.intelligentdesign.fi/sivut/in-english/on-e-sober-and-religious-implications/ )

Filosofi E. Sober argumentoi artikkelissaan että suunnittelusta seuraa joillain lisäoletuksilla yliluonnollinen suunnittelija. Siksi ID:llä on hänen mielestään uskonnollisia seuraamuksia, implikaatioita. Kirjoitin näiden sivujen englanninkieliseen alaosioon vastineen jonka tiivistelmä vielä suomeksi:

Soberin argumentti koostuu suunnittelun lisäksi neljästä lisäoletuksesta. Näin ollen myös näillä lisäoletuksilla on samoin uskonnollisia implikaatioita. Yksi lisäoletus on esimerkiksi universumin rajallinen ikä, jonka pohjana on big bang -teoria. Näin ollen myös big bang teorialla on uskonnollisia seuraamuksia. (Jotkut ateistit ovatkin vastustaneet big bang teoriaa juuri tästä syystä, koska yleensä alkaneella asilla on aloittaja (Kalaamin kosmologinen argumentti, ks. Tapio Puolimatkan kirja usko, tieto ja myytit oikealla). Lisäksi on muistettava että vaikka teorialla olisi uskonnollisia seuraamuksia, se ei vielä ole uskonnollinen teoria, mikäli itse teoria ei perustu uskonnollisille oletuksille. Itseasiassa koska materialistinen evoluutioteoria kieltää suunnittelun filosofisena lähtökohtana, se on (anti)uskonnollinen teoria. ID taas jättää suunnittelukysymyksen avoimeksi lähtökohdissaan joten ID ei ole uskonnollinen teoria.

Jotkut ID teorian vastustajat varmaankin tulevat käyttämään Soberin argumenttia ja sanomaan ID:tä uskonnolliseksi, mutta on hyvä muistaa että tuossa tehdään ratkaiseva kategoriavirhe ja lisäksi argumenttia käytetään valikoivasti.

Humesta ja suunnittelusta

David Humea on käsitelty William A. Dembskin tekstissä Hume, Reid, and Signs of Intelligence (kirjan Design Revolution kpl 32), johon tämä kirjoitus perustuu.

Lue koko artikkeli »

Eva Latvakangas Turun Sanomissa ID:tä vastaan

Turun Sanomissa kirjoitettiin sunnuntaina 27.11.2005 otsikolla “Darwin paholaisen asianajajana”.

Mihin lukiessa kannattaa - jos nyt unohdamme asiavirheet - kiinnittää huomiota?

Lue koko artikkeli »