Aihearkisto: ID:n implikaatiot

Mitä merkitystä ID-teorialla on yleisemmin eri yhteyksissä?

ID tutkimus: ligniinin kierto viittaa ekosysteemin suunnitteluun

Julkaistu , kirjoittanut

ID tutkimus avaa uusia ekosysteemin toimivuuteen liittyviä uria suomalaisprofessorin kirjoittamalla ligniinin keskittyvällä artikkelilla:
http://bio-complexity.org/ojs/index.php/main/article/view/BIO-C.2012.3

Ligniini on ekosysteemille olennainen hitaasti hajoava polymeeri. Suuri osa kasvien ja maaperän hiilestä on ligniiniä. Artikkelissa tutkijat pohtivat, miksei mikään eliö maaperässä tai kasveissa käytä ligniiniä ruoakseen. Ligniinin käyttö ruokana olisi pitänyt olla helppoa evoluutiolle mikäli mutaatio ja luonnonvalinta todella ovat saaneet aikaan nykyisen monimuotoisuuden. Ekosysteemin toimivuus riippuu olennaisesti ligniinin hyvin hitaasta hajoamisesta maaperässä, joten löytö viittaa ekosysteemin kokonaisuunnitteluun.

Avointa kirjeenvaihtoa, Skepsis – Leisola

Julkaistu , kirjoittanut

Alla on Skeptikko-lehdessä julkaistu kirjeenvaihto, jossa professori Leisola vastaa skeptikkojen esittämiin kysymyksiin. Lukija voi itse päätellä, ovatko Skepsiksen viiden vuoden aikana hiomat vastavedot vakuuttavia. Skepsis antoi vuonna 2004 huuhaa-palkinnon Leisolan laboratoriolle ja vuonna 2008 kustannusosakeyhtiö Uusi Tielle professori Tapio Puolimatkan ID perusteluiden esittämisestä. Pidän tieteentekijän julkista nolaamista aina vääränä, saati silloin kun häpeärangaistukselle ei ole esittää kestäviä perusteluja. Uudet tutkimusohjelmat (kuten ID) ovat aina aluksi altavastaajan asemassa kunnes kriittinen tutkimusmassa ylittyy. ID tutkimus lisääntyy hiljalleen. Viime vuonna perustettiin avoin BIO-Complexity-julkaisusarja, jossa myös ID myönteiset ja makroevoluutiokriittiset julkaisut saadaan julkaistua. Bio-complexityn tuore numero antaa hyviä esimerkkejä parhaillaan tehtävästä ID tutkimuksesta.

Alla skeptikot kysyvät, mitä tieteellistä hyötyä on siitä, että jokin asia havaitaan suunnitelluksi. Ensinnäkin ID tutkimus on toistaiseksi perustutkimusta. Jos tarkasteltava kohde on suunniteltu, on tärkeää että tieteessä voidaan myöntää/löytää tämä totuus, sen seurauksista jatkotutkimukselle välittämättä. Eihän arkeologikaan väitä löytämänsä saviruukunkappaleen muodostuneen päämäärättömissä maaperän prosesseissa vain siksi, että saveen liittyvät maaperän prosessit ovat helpompia ja yksinkertaisempia tutkimuskohteita kuin suunnittelijat. (Tähän yhteyteen sopii hyvin aikamme huomattavimman analyyttisen filosofin, Alvin Plantingan, vertaus juoposta, joka oli hukannut avaimensa pimeässä pusikkoon, mutta etsi niitä katulampun alta, koska siitä ne olisi helpointa löytää.) Toiseksi, jos suunnittelua pidetään mahdollisena selityksenä, sen kautta avautuu aito mahdollisuus suhtautua kriittisesti naturalistisiin selityksiin (esimerkiksi Douglas Axen proteiinien evoluution ongelmat, Michael Behen redusoitumaton monimutkaisuus ja havaitut evoluution rajat) sokean tieteellisen toiveajattelun asemesta. Kolmanneksi, alkavan tutkimusohjelman kohdalla hyödyt näkyvät usein vasta vuosikymmenien kuluttua. Ei ole vaikeaa löytää viitteitä jotka osoittavat useiden aikalaisten pitäneen sähkömagnetismia, transistoria tai tietokoneita tarpeettomina keksintöinä ja mikro-organismeja huuhaana.

———————————————————

Arvoisa professori Leisola,

Luennoitte 14.4.2010 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella elämän synnyn arvoituksesta. Valitettavasti luennolla emme päässeet pureutumaan tarpeeksi perusteellisesti skeptikkoa kiinnostaviin kysymyksiin ja sen vuoksi päätimme kirjoittaa tämän avoimen kirjeen teille.

ML: Kiitän teitä kirjeestänne ja asiallisista ja osin hankalistakin kysymyksistä joihin perusteellinen vastaaminen vaatisi paljon tilaa. Olen vastauksessa rajoittunut oleelliseen.

Aloititte luennon varsin negatiiviseen sävyyn kertomalla, että tiedemiehet ovat – mahdollisesti tarkoittamattaan – luoneet maailman jossa millään ei ole mitään väliä. Otitte esimerkiksi Auschwitzin tuhoamisleirin sekä lukiolaisopiskelijan esseen, jossa opiskelija kertoi, ettei hänen elämällään ole mitään väliä. Näettekö tosiaan tieteellisen maailman niin kyynisenä kuin annoitte ymmärtää? Oliko Auschwitz ja lukiolaisopiskelijan mahdollinen masennus tieteen ja tiedemiesten syy? Eikö maailmassa muka ole ollut kansanmurhia ja teini-ikäisten maailmantuskaa ennen evoluutioteoriaa ja naturalistis-materialistista metodologiaa? Mielestämme on kuitenkin kiistatonta se, että ihmisen on osoitettu kehittyneen ennen kaikkea yhteistyön takia ja avulla. Monien muiden yhteisöllisten lajien tapaan ihmisten evoluutiossa on kyse yhtä paljon joukkue- kuin yksinpelistä.

ML: Kristinuskon pohjalta länsimaiseen kulttuuriin on sisäistynyt vakaumus, jonka mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Ehdottomat ihmisoikeudet ovat perustuneet tämän vakaumuksen varaan. Naturalistisen maailmankatsomuksen pohjalta tulee vaikeaksi tai mahdottomaksi perustella ehdottomia ihmisoikeuksia tai yleensä objektiivisia arvoja, kuten Yalen yliopiston professori Nicholas Wolterstorff on argumentoinut. Moraalin murenemisen perusta on naturalistinen vakaumus, jonka mukaan ihminen ei ole Jumalan kuvaksi luotu olento. Naturalistinen vakaumus on luonteeltaan uskonnollinen koska se ottaa kantaa uskonnolliseen kysymykseen, vaikka se usein esitetään tieteen nimissä. Ongelma ei ole luonnontieteellisissä teorioissa sinänsä, jos niiden väittämät alistetaan normaalille tieteelliselle kritiikille. Kokonaisvaltainen evoluutio-oppi eristetään kuitenkin kritiikiltä kuten käyttämänne termikin ”kiistaton” osoittaa.
Lue loppuun →

Onko tietoisuus neuroverkko?

Julkaistu , kirjoittanut

Monesti oletetaan, että ihmisen ajattelu on vain materiatason neuroverkko. Onko tämä totta? Toki neuroverkko on samankaltainen kuin esimerkiksi osa pikkulapsen oppimisprosessia. Tämähän on selvää jo siitä syystä, että neuroverkko käsitteenä on kehitetty ihmisen ajattelun ja oppimisen perusteella. Ihmisen ajattelussa on siis neuroverkkomainen komponentti koska neuroverkolla pyritään osin mallintamaan ihmisen oppimista.

Neuroverkko ei kuitenkaan ymmärrä mitään eikä neuroverkko ole tietoinen itsestään. Sillä ei myöskään ole intuitiota, joka on keksimisprosessin ja luovuuden tärkein komponentti. Lisäksi neuroverkko on suljettu algoritmi, kun taas ihmisen ajattelu on vapaata. Jo pelkästään ajattelun vapaus on niin vahva intuitio, että sen vastaisten perusteluiden tulisi olla hyvin vahvoja ennen kuin niihin kannattaa uskoa.
Lue loppuun →

Tiede ja moraali

Julkaistu , kirjoittanut

Seuraako siitä mitä on (tiede, jos se on oikeassa) se miten pitäisi olla (moraali, jos se on oikeassa)?

Ei aukottomasti, mutta sillä miten ajattelemme asioiden olevan, on tietenkin seurausta sille miten ajattelemme että niiden pitäisi olla. Ja mikä tärkeintä, myös moraalilla pitäisi olla perustelut, jolloin se välttämättä kytkeytyy siihen mitä on.
Lue loppuun →

Erikoiset väitteet vaativat erikoisia todisteita

Julkaistu , kirjoittanut

Mitkä väitteet ID – Darwinismi -väittelyssä ovat erikoisia?

ID:n kannattajat väittävät, että esimerkiksi maailmankaikkeuden hienosäätö (joka on kattavasti dokumentoitu astrofyysikkojen toimesta [lisätietoa]) elämää varten, elämän muodostuminen elottomasta aineesta ja elämän monimuotoisuus ja ihmisen luovuus tieteessä, teknologiassa, taiteessa ja filosofiassa ovat parhaiten selitettävissä suunnittelun avulla. Suunnittelu on suoraviivainen johtopäätös, jonka tekeminen on ilmeistä suurelle osalle ihmiskuntaa.

ID:n kannattajien väite suunnittelusta on siis tässä mielessä normaaleihin syihin vetoava väite ja sille löytyy jatkuvasti lisää niin mikroskooppisen pienessä kuin astrofyysisen suuressa koossa olevia todisteita.

Materialistisen filosofian kannattajat väittävät, että maailmankaikkeuden hienosäätö elämää varten on sattumaa. (Ehkä meidän hienosäädetty maailmankaikkeutumme on yksi valtavasta joukosta sattumanvaraisia maailmankaikkeuksia jotka ovat syntyneet maailmankaikkeuksia tekevän prosessin kautta. Ja tietenkään emme voi koskaan havaita rinnakkaisia maailmankaikkeuksia emmekä niitä synnyttäviä prosesseja.)
He väittävät, että elottomasta aineesta syntyi itsestään elämää, vaikka kellään ei ole toimivaa ajatusta siitä miten se oikeasti tapahtui tai olisi voinut tapahtua, todisteista puhumattakaan. Elämänsyntyhypoteesit ovat toivottomasti solmussa keskenään sopimattomien spekulaatioiden kanssa, jotka lisäksi ovat täysin kykenemättömiä selittämään biologisen informaation alkuperää. Darwinistit sokeine kelloseppineen väittävät lisäksi, että sattumanvaraiset virheet yhdessä luonnonvalinnan kanssa muuttivat selitystä vaille jääneen yksisoluisen lopulta ihmiseksi.

Darwinismin ja materialismin kannattajat tekevät erikoisia ja jopa hurjia väitteitä, joiden tukena oleva todistusaineisto näyttää paljastuvan yhä enenevissä määrin vain toiveikkaaksi spekulaatioksi. Hurjat väitteet vaatisivat vakuuttavia todisteita. Kritiikin kestäviä todisteita ei ole, mutta vallitseva naturalistinen tieteenfilosofia suojaa darwinismia: jonkun naturalistisen teorian täytyy olla selityksenä.

Artikkeli on suomennettu ja hieman lyhennetty William Dembskin artikkelista ”Extraordinary Claims Require Extraordinary Evidence”

E. Sober, ID ja usko

Julkaistu , kirjoittanut

(A short reply to Sobers paper in english here: http://www.intelligentdesign.fi/sivut/in-english/on-e-sober-and-religious-implications/ )

Filosofi E. Sober argumentoi artikkelissaan että suunnittelusta seuraa joillain lisäoletuksilla yliluonnollinen suunnittelija. Siksi ID:llä on hänen mielestään uskonnollisia seuraamuksia, implikaatioita. Kirjoitin näiden sivujen englanninkieliseen alaosioon vastineen jonka tiivistelmä vielä suomeksi:

Soberin argumentti koostuu suunnittelun lisäksi neljästä lisäoletuksesta. Näin ollen myös näillä lisäoletuksilla on samoin uskonnollisia implikaatioita. Yksi lisäoletus on esimerkiksi universumin rajallinen ikä, jonka pohjana on big bang -teoria. Näin ollen myös big bang teorialla on uskonnollisia seuraamuksia. (Jotkut ateistit ovatkin vastustaneet big bang teoriaa juuri tästä syystä, koska yleensä alkaneella asilla on aloittaja (Kalaamin kosmologinen argumentti, ks. Tapio Puolimatkan kirja usko, tieto ja myytit oikealla). Lisäksi on muistettava että vaikka teorialla olisi uskonnollisia seuraamuksia, se ei vielä ole uskonnollinen teoria, mikäli itse teoria ei perustu uskonnollisille oletuksille. Itseasiassa koska materialistinen evoluutioteoria kieltää suunnittelun filosofisena lähtökohtana, se on (anti)uskonnollinen teoria. ID taas jättää suunnittelukysymyksen avoimeksi lähtökohdissaan joten ID ei ole uskonnollinen teoria.

Jotkut ID teorian vastustajat varmaankin tulevat käyttämään Soberin argumenttia ja sanomaan ID:tä uskonnolliseksi, mutta on hyvä muistaa että tuossa tehdään ratkaiseva kategoriavirhe ja lisäksi argumenttia käytetään valikoivasti.