Materialistinen nykytiede ja sen näennäinen objektiivisuus
Länsimaisessa yhteiskunnassa tieteellä on valta-asema totuuden määrittelijänä. Yksi ymmärrettävä syy tähän ovat lääketieteessä, luonnontieteissä ja tekniikassa saavutetut kiistattomat edistysaskeleet. On kuitenkin virhe yleistää selvästi mittauksilla koestettavien tieteenalojen toimivat selitykset kaikkeen nykytieteeseen. Erojen tekeminen yleistyksien asemesta on hyvän ajattelun perusedellytys. Tiedettä ei siis pidä nähdä monoliittina jonka sana joko hyväksytään tai ei, vaan tieteelliseksi väitettyjä väitteitä tulee erikseen punnita niiden omien perustelujen valossa, ja tämä myös populaaritasolla. Tiedeyhteisö (mitä milloinkin) on hyvin usein ollut väärässä, ja vain mittauksilla on voitu seuloa väärät teoriat pois. Useilla aloilla mittausten tekeminen on vaikeaa tai mahdotonta. Lisäksi joskus mittauksilla, jotka sotivat vallalla olevaa paradigmaa vastaan, ei vain ole väliä. Näitä mittauksia ei esimerkiksi julkaista koska usko paradigmaan on niin vahva että mittaaja itse uskoo mittauksen olevan virheellinen tai vertaisarvioijat eivät suosita heistä kummallisen tuloksen julkaisua.
Lue koko artikkeli »





