Avointa kirjeenvaihtoa, Skepsis – Leisola

Alla on Skeptikko-lehdessä julkaistu kirjeenvaihto, jossa professori Leisola vastaa skeptikkojen esittämiin kysymyksiin. Lukija voi itse päätellä, ovatko Skepsiksen viiden vuoden aikana hiomat vastavedot vakuuttavia. Skepsis antoi vuonna 2004 huuhaa-palkinnon Leisolan laboratoriolle ja vuonna 2008 kustannusosakeyhtiö Uusi Tielle professori Tapio Puolimatkan ID perusteluiden esittämisestä. Pidän tieteentekijän julkista nolaamista aina vääränä, saati silloin kun häpeärangaistukselle ei ole esittää kestäviä perusteluja. Uudet tutkimusohjelmat (kuten ID) ovat aina aluksi altavastaajan asemassa kunnes kriittinen tutkimusmassa ylittyy. ID tutkimus lisääntyy hiljalleen. Viime vuonna perustettiin avoin BIO-Complexity-julkaisusarja, jossa myös ID myönteiset ja makroevoluutiokriittiset julkaisut saadaan julkaistua. Bio-complexityn tuore numero antaa hyviä esimerkkejä parhaillaan tehtävästä ID tutkimuksesta.

Alla skeptikot kysyvät, mitä tieteellistä hyötyä on siitä, että jokin asia havaitaan suunnitelluksi. Ensinnäkin ID tutkimus on toistaiseksi perustutkimusta. Jos tarkasteltava kohde on suunniteltu, on tärkeää että tieteessä voidaan myöntää/löytää tämä totuus, sen seurauksista jatkotutkimukselle välittämättä. Eihän arkeologikaan väitä löytämänsä saviruukunkappaleen muodostuneen päämäärättömissä maaperän prosesseissa vain siksi, että saveen liittyvät maaperän prosessit ovat helpompia ja yksinkertaisempia tutkimuskohteita kuin suunnittelijat. (Tähän yhteyteen sopii hyvin aikamme huomattavimman analyyttisen filosofin, Alvin Plantingan, vertaus juoposta, joka oli hukannut avaimensa pimeässä pusikkoon, mutta etsi niitä katulampun alta, koska siitä ne olisi helpointa löytää.) Toiseksi, jos suunnittelua pidetään mahdollisena selityksenä, sen kautta avautuu aito mahdollisuus suhtautua kriittisesti naturalistisiin selityksiin (esimerkiksi Douglas Axen proteiinien evoluution ongelmat, Michael Behen redusoitumaton monimutkaisuus ja havaitut evoluution rajat) sokean tieteellisen toiveajattelun asemesta. Kolmanneksi, alkavan tutkimusohjelman kohdalla hyödyt näkyvät usein vasta vuosikymmenien kuluttua. Ei ole vaikeaa löytää viitteitä jotka osoittavat useiden aikalaisten pitäneen sähkömagnetismia, transistoria tai tietokoneita tarpeettomina keksintöinä ja mikro-organismeja huuhaana.

———————————————————

Arvoisa professori Leisola,

Luennoitte 14.4.2010 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella elämän synnyn arvoituksesta. Valitettavasti luennolla emme päässeet pureutumaan tarpeeksi perusteellisesti skeptikkoa kiinnostaviin kysymyksiin ja sen vuoksi päätimme kirjoittaa tämän avoimen kirjeen teille.

ML: Kiitän teitä kirjeestänne ja asiallisista ja osin hankalistakin kysymyksistä joihin perusteellinen vastaaminen vaatisi paljon tilaa. Olen vastauksessa rajoittunut oleelliseen.

Aloititte luennon varsin negatiiviseen sävyyn kertomalla, että tiedemiehet ovat – mahdollisesti tarkoittamattaan – luoneet maailman jossa millään ei ole mitään väliä. Otitte esimerkiksi Auschwitzin tuhoamisleirin sekä lukiolaisopiskelijan esseen, jossa opiskelija kertoi, ettei hänen elämällään ole mitään väliä. Näettekö tosiaan tieteellisen maailman niin kyynisenä kuin annoitte ymmärtää? Oliko Auschwitz ja lukiolaisopiskelijan mahdollinen masennus tieteen ja tiedemiesten syy? Eikö maailmassa muka ole ollut kansanmurhia ja teini-ikäisten maailmantuskaa ennen evoluutioteoriaa ja naturalistis-materialistista metodologiaa? Mielestämme on kuitenkin kiistatonta se, että ihmisen on osoitettu kehittyneen ennen kaikkea yhteistyön takia ja avulla. Monien muiden yhteisöllisten lajien tapaan ihmisten evoluutiossa on kyse yhtä paljon joukkue- kuin yksinpelistä.

ML: Kristinuskon pohjalta länsimaiseen kulttuuriin on sisäistynyt vakaumus, jonka mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Ehdottomat ihmisoikeudet ovat perustuneet tämän vakaumuksen varaan. Naturalistisen maailmankatsomuksen pohjalta tulee vaikeaksi tai mahdottomaksi perustella ehdottomia ihmisoikeuksia tai yleensä objektiivisia arvoja, kuten Yalen yliopiston professori Nicholas Wolterstorff on argumentoinut. Moraalin murenemisen perusta on naturalistinen vakaumus, jonka mukaan ihminen ei ole Jumalan kuvaksi luotu olento. Naturalistinen vakaumus on luonteeltaan uskonnollinen koska se ottaa kantaa uskonnolliseen kysymykseen, vaikka se usein esitetään tieteen nimissä. Ongelma ei ole luonnontieteellisissä teorioissa sinänsä, jos niiden väittämät alistetaan normaalille tieteelliselle kritiikille. Kokonaisvaltainen evoluutio-oppi eristetään kuitenkin kritiikiltä kuten käyttämänne termikin ”kiistaton” osoittaa.
Lue loppuun