Tieteen päivät: avoin keskustelu muualla

Kuten odotettua, tieteen päivät oli lähinnä evoluutioteorian olettamista ja tähän oletukseen sopivan havaintoaineiston valikoimista. Makroevoluutioteorian kyseenalaistavia professoreja (esimerkiksi Leisola ja Puolimatka) ei otettu mukaan keskusteluun, vaikka tätä edeltä ehdotettiin. Erittäin epätieteellistä.

Jos esimerkiksi oletetaan että eliöt ovat kehittyneet, niin virusten samankaltaisuus kertoo yhteisestä esi-isästä. Todellisuudessa samankaltaisuus on yhtä hyvin todiste samasta suunnittelijasta. (Professori Bamfordin eduksi on mainittava, että hän esitti epävarmuudet ja sukupuu-oletukseen sopimattomiakin todisteita, esimerkiksi sen, että virusten kuoriproteiini ei sopinut taksonomiaan. Lisäksi on ymmärrettävää ettei professorikaan uskalla kovin selvästi kritisoida makroevoluutioteoriaa. Kuten eräs kiinalainen tiedemies on todennut, kommunistisissa maissa ei uskallettu kritisoida puoluetta, länsimaissa ei uskalleta kritisoida kehitysoppia.)

Toinen tieteen päivillä tehdyistä oletuksista seuraava asia on, että koska ihminen on kehittynyt, kaikki ihmiseen liittyvä, kuten moraali ja uskonnot, ovat myös kehittyneet. Ongelma tässä on se, että evoluutiopsykologiset selitykset ohittavat järkiperusteet ja totuuden, keskittyen täysin spekulatiivisesti käsitysten syntyprosessiin. (Kannattaa kysyä, voitaisiinko yhtä hyvin selittää päinvastainen havainto: mikäli voitaisiin, kyseessä on nollatutkimus.) Lisäksi näiden ’selitysten’ käyttö valikoivasti vain tiettyihin näkemyksiin vaikuttaa älyllisesti epärehelliseltä. Entä tieteelliset käsitykset itse? Miksei anneta evoluutiopsykologista selitystä esimerkiksi evoluutioteorialle tai omille evoluutiopsykologisille teorioille? (Lopulta makroevoluutioteoria ja naturalismi tuhoavat luottamuksen ihmisen omaan ajatteluun, olisi älyllisesti rehellisempää viedä ajattelu loppuun asti).

Itse seurasin noin puolet tieteen päivien ohjelmasta verkon välityksellä. Mitään selkeitä vastauksia esimerkiksi moniosaisten rakenteiden synnyn ongelmaan (ks. artikkelit päävalikossa vasemmalla) tai fossiiliaineiston hyppäyksellisyyden ongelmiin ei esitetty. Näyttää siltä, että koska makroevoluutioteoria on ainoa teoria joka selittää elämän synnyn luonnollisilla prosesseilla, se käytännössä oletetaan todeksi. Nykyisessä tilanteessa tiede ei siis etsi totuutta tässä kysymyksessä, vaan parhainta vain materiatason päämäärättömiä voimia käyttävää selitystä. Makroevoluutioteoria ei ole käytännössä falsifioitavissa. (Vastaus usein kohdattuun väitteeseen, että evoluutioteoria falsifioituisi mikäli jotain sopimatonta löydettäisiin fossiiliaineistosta, on seuraava: Jos esimerkiksi jänis löytyisi alemmista kerroksista kuin nykyään, oletettu eliöiden sukupuu olisi alun perin tehty sellaiseksi, jossa jänis löytyisi kyseiseltä paikalta. Fossiiliaineistohan on hyppäyksellinen jo nyt, mikä ei todellisuudessa sovi evoluutioteoriaan, jonka sattuma-luonnonvalinta-mekanismin mukaan muutosten pitäisi olla vähittäisiä. Lisäksi jänis vain määriteltäisiin vähemmän monimutkaiseksi eliöksi.)

Havaitsemme vain pientä muuntelua perusryhmien (heimojen) sisällä ja tällä muuntelulla (mikroevoluutio) näyttää olevan rajat. Tieteen päivillä tämä muuntelu ekstrapoloitiin (yleistettiin) ilman perusteita väitteeseen makroevoluutiosta, eli väitteeseen, että sama prosessi voisi synnyttää olennaisesti uusia rakenteita eliöille ja siten perusryhmiä. Tieteen muilla alueilla ekstrapolaation tekijän täytyy voida perustella ja oikeuttaa väitteensä. Kehitysopin ollessa kyseessä ekstrapolaatiota ei ilmeisesti tarvitse perustella, yleistyksen vastaisten havaintojen esittämisestä jopa rangaistaan ammatillisesti.

Professori Puolimatka on erinomaisessa kirjassaan Usko, tiede ja evoluutio näyttänyt toisaalta, kuinka nykyisellään tiedemaailmassa ei ole avointa keskustelua eikä maailmankatsomuksellisia valmiuksia kyseenalaistaa makroevoluutioteoriaa, ja toisaalta kuinka kristitty on vapaa ajattelussaan tässä kysymyksessä. Onkin kuvaavaa, että Darwinin juhlavuonna toistaiseksi tasapainoisimman käsittelyn evoluutiokysymyksessä on julkaissut kristillinen lehti: http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/artikkelit/professorit_samaa_mielta_vain_yhdesta_asiasta_elaman_vahittaisen_kehityksen_uskottavuus_ratkeaa_solutasolla_/?session=70240698

Yllä oleva tukee myös Puolimatkan teesiä, että siinä missä kristinusko on johtanut tieteen syntyyn ja avoimeen keskusteluun, materialismi ja ateismi johtavat tyypillisesti keskustelun sulkeutumiseen ja lopulta tieteen rappioon, koska moraalilta ja ajattelun luotettavuudelta puuttuu maailmankatsomuksellinen pohja.

Tasapuolisesta keskustelusta kiinnostuneen kannattaa lukea Evoluutio – kriittinen analyysi -kirja, oppikirjamuotoinen ja tasapainoinen tietopaketti evoluutiosta (tai hankkia se tutulle lahjaksi tai omaan hyllyyn tarpeen varalle).

Geneettiset algoritmit ja evoluutio

Tuore Aamulehden artikkeli ( http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/124711.shtml ) geneettisistä algoritmeista on hyvä esimerkki siitä mitä mutaatio-luonnonvalinta -tyyppisillä algoritmeilla saadaan aikaan. Tieteen päivien tapaan Vanhalakan juttu on kuitenkin yksipuolinen ja aivan liian yleistävä.

Juttu liian yleistävä siksi, että hissien parantaminen osin satunnaisella ja perintäominaisuuden omaavalla algoritmilla ei todista mutaation ja luonnonvalinnan voivan selittää eliöiden miljoonia kertoja suuremman monimutkaisuuden. Hissien parantelu on pientä muuntelua, jota asiantuntijan säätämä ja usein jopa ohjaama algoritmi optimoi hieman. Eliöissä on paljon monimutkaisia rakenteita, joiden jokainen osa on oltava valmiina ennenkuin eliö saa valintaedun. Itse asiassa kokeilut geneettisillä algoritmeilla kuten Avida ja ev osoittavat, että tällaisten rajojen yli ei päästä, ellei välivaiheille anneta etua (käyttäjän toimesta). On myös huomattava, että tietokoneilla päästään melko helposti suuriin sukupolvien ja yksilöiden määriin, joten biologisilla eliöillä ei ole mitenkään selvästi enemmän resursseja käytössään verrattuna algoritmeihin. Silti algoritmeilla optimoidaan vain verrattain pieniä, kompleksisuudeltaan alle yhden proteiinin tasoisia ongelmia. Algoritmit kertovat siis enemmänkin evoluution rajoista. Tätä puolta geneettisistä algoritmeista ei tieteen päivillä eikä Aamulehden jutussa mainittu.

Kuten useimmat geneettisiä algoritmeja käyttäneet tietävät, algoritmin käyttäjän täytyy miettiä melko tarkkaan ongelmansa rakenne ja algoritmin yksityiskohdat jotta hyvä ratkaisu löytyisi. Tätähän geneettisten algoritmien käyttäjät usein tekevät työkseen: he suunnittelevat algoritmin sopivaksi ongelmaansa. Onkin osoitettu, että informaatiota ei synny millään algoritmilla ilmaiseksi. Keskiarvoisesti kaikkien mahdollisten ongelmien yli, mikään algoritmi ei toimi sokeaa sattumaa paremmin. Algoritmi on valittava edeltäkäsin sopivasti tehtävää varten ja siihen on syötettävä informaatiota sopivissa muodoissa, tämä kaikki on älykästä suunnittelua. (Ja suunnittelijan avustamanakin kyse on pikemminkin eliöiden perusryhmän/heimon sisäistä muuntelua vastaavista tuloksista.)

Aiheesta löytyy tasapainoisia teknisiä papereita osoitteessa
http://marksmannet.com/EILab/Publications.html

Huuhaa Skepsis ry – uus-inkvisition tuorein ajojahti

Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2008 huuhaa-palkintonsa professori Puolimatkan kirjojen julkaisijalle, Kustannus Oy Uusi Tielle. Ilmeisesti Skepsis ry olisi halunnut, että Puolimatkan kirjat poltetaan mieluummin kuin julkaistaan.
Katsotaanpa ”skeptikkojen” perusteluja, käyttäen heidän omaa argumentoinnin virheet –listaansa (http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html), joka muuten tietenkin sisältää vain muiden ajatusvirheitä, ei ”skeptikkojen”, skeptikothan ovat absoluuttisen erehtymättömiä materialismin puolustajia. (Materialisti väittää että materiataso on kaikki mitä on. Materialismi on Skepsis ry:ssä absoluuttisen kyseenalaistamattomasti totta.)

Ensinnäkin, koko huuhaa-palkinnon jakaminen toimintatapana rikkoo Skepsis ry:n listan kahta ensimmäistä kohtaa:

1) Henkilöä vastaan hyökkääminen – Hyökätään väitteen esittäjää eikä itse väitettä vastaan.

2) ”Straw man” eli olkinukke – Ohitetaan vastustettava väite tekemällä siitä karikatyyri, olkinukke. Sitä vastaan hyökkäämällä ja naurettavaksi tekemällä pyritään mitätöimään vastustajan väite.

Huuhaa-palkinto näyttää olevan Skepsiksen tapa leimata henkilö naurettavaksi niin, ettei hänen argumenttejaan tarvitse ottaa vakavasti.
Lue loppuun

Suljetut tieteen päivät 2009

Yksi tieteen ja yleensäkin rehellisen etsimisen pelisääntöjä on avoin ja tasapuolinen keskusteluavaruus. Ensi vuoden tieteen päivillä teemana on evoluutio. Suomessa on professoreja jotka kyseenalaistavat uusdarwinismin, mutta valitettavasti tässä isossa ja merkittävimmässä kysymyksessä tieteen päivien ohjelma on täysin yksipuolista. Esimerkiksi professorit Leisola ja Puolimatka ovat tarjoutuneet esittämään kriittisen kannan makroevoluutioteoriaan tieteen päivillä (ks. esimerkiksi tämä juttu, vastaavanlainen juttu on julkaistu taannoin Kemia-lehdessä) . Väittelyihin (päivän painit) on valittu vain pikkuasioita evoluutioajattelun sisältä. Älyllisesti rehellisempää ja avointa keskustelua edistävää olisi ollut järjestää kunnon väittely siitä, onko uusdarvinistinen evoluutioteoria tieteellisesti uskottava.
Lue loppuun

Kirja-arvostelu: Esko Valtaoja – Ihmeitä

Esko Valtaojan uusin kirja ”Ihmeitä” sisältää sujuvaa kirjoittelua vähän kaikesta. Valtaoja tulee viimeistään tässä kirjassaan kaapista ulos tieteisuskovana ”nihilistisenä buddhalaisena” (Mitähän materialismia kritisoiva Dalai Lama Eskon kannasta sanoisi).

Kirja sisältää ihmettelyä universumimme useista hienoista asioista, eliöiden monimuotoisuudesta tähtien ominaisuuksiin ja mittakaavoihin. Tieteellinen anti jää valitettavan vähäiseksi, Valtaoja kertoo knoppeja tai tiedon palasia sieltä täältä. Verrattuna englanninkielisiin teoksiin universumin hienosäädöstä sen eri tasoilla (Denton, Barrow, Ross, Davies, Lennox), Valtaoja ei näytä olevan kovinkaan kiinnostunut esittelemään konkreettisia hienouksia universumissamme – ehkä ne viittaisivat jo liikaa suunniteluun universumin takana. Lue loppuun

Vastine Yliopistolehden juttuun

Allaoleva on TKK:n Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaanin prof. Matti Leisolan vastine Yliopisto-lehden numerossa 3/08 julkaistuun ID-vastaiseen artikkeliin. Juttua tarjottiin lehteen mutta sitä ei julkaistu. Onko hyvä, tasapuolinen lehtimiestapa liikaa vaadittu?

EMOTIONAALISESTI JA IRRATIONAALISESTI

Otsikolla ”Ei huolta luomisopista” Aki Petteri Lehtinen maalaa kuvan tiedettä ja biologian opetusta uhkaavasta kreationismista ja ”älykkäästä suunnittelusta”, jotka todelliset tutkijat hylkäävät. Tällä tavalla määritellen tutkijoita ovat vain ne, jotka hyväksyvät naturalistisen tiedekäsityksen ja siihen läheisesti liittyvän suuren evoluutiomyytin (molekyylistä Matiksi ilman ulkopuolista ohjausta). Artikkeli ei varsinaisesti esitä mitään tieteellisiä argumentteja vaan manipuloi lukijaa pelkoa ja ennakkoluuloja lietsovilla termeillä, kuten huoli, biologian opetuksen vastustus, uhka demokratialle, rationaaliseen ajatteluun kohdistuva uhka, huuhaa-tieto… Kirjoitus antaa kovin ihanteellisen eli irrationaalisen kuvan kokeellisesta tieteestä unohtaen tiedettä tekevän ja tulkitsevan ihmisen rajallisuuden ja hänen ajatteluaan ohjaavien maailmankatsomusten vaikutuksen.
Lue loppuun

Materialistinen nykytiede ja sen näennäinen objektiivisuus

Länsimaisessa yhteiskunnassa tieteellä on valta-asema totuuden määrittelijänä. Yksi ymmärrettävä syy tähän ovat lääketieteessä, luonnontieteissä ja tekniikassa saavutetut kiistattomat edistysaskeleet. On kuitenkin virhe yleistää selvästi mittauksilla koestettavien tieteenalojen toimivat selitykset kaikkeen nykytieteeseen. Erojen tekeminen yleistyksien asemesta on hyvän ajattelun perusedellytys. Tiedettä ei siis pidä nähdä monoliittina jonka sana joko hyväksytään tai ei, vaan tieteelliseksi väitettyjä väitteitä tulee erikseen punnita niiden omien perustelujen valossa, ja tämä myös populaaritasolla. Tiedeyhteisö (mitä milloinkin) on hyvin usein ollut väärässä, ja vain mittauksilla on voitu seuloa väärät teoriat pois. Useilla aloilla mittausten tekeminen on vaikeaa tai mahdotonta. Lisäksi joskus mittauksilla, jotka sotivat vallalla olevaa paradigmaa vastaan, ei vain ole väliä. Näitä mittauksia ei esimerkiksi julkaista koska usko paradigmaan on niin vahva että mittaaja itse uskoo mittauksen olevan virheellinen tai vertaisarvioijat eivät suosita heistä kummallisen tuloksen julkaisua.
Lue loppuun

Pekka-Eric Auvisen ajattelu

Samalla kun muistamme 7.11. Jokelan erittäin ikävän koulusurman uhreja, on hyvä kysyä mistä syistä tragedia saattoi johtua. Media ei oikein tunnu huomanneen Pekka-Eric Auvisen melko loogista ajattelua hänen julkilausumassaan (http://oddculture.com/2007/11/07/the-pekka-eric-auvinen-manifesto/). Monet Auvisen kommentit näyttävät olevan kuin suoraan Darwinin ja esim. Dawkinsin ajattelusta, erona vain on, että valitettavasti Auvinen vei yhden tuon ajattelun luontevan johtopäätöksen käytännön tekoihin.

Lue loppuun

Prisma sortui propagandistiseen pelotteluun

TV1:n tiedeohjelma Prisman 1.10. näyttämä dokumentti ID:stä ja kreationismista ei juuri tieteellistä antia tai asian tasapuolista käsittelyä sisältänyt, Prisman omien sivujen antamasta ennakkokuvasta poiketen. Dokumentti leimaa ID-teorian lähinnä poliittiseksi voimaksi pelotellen useassa käänteessä fundamentalismilla ja jopa teokratialla. Ollaanpa rehellisiä: jokaisella teorialla on poliittinen elementtinsä ja tieteentekijät poikkeuksetta yrittävät saada muitakin uskomaan teoriaansa. Tämän asian paisuttelu ID-teorian kohdalla ja kehitysopin huomattavasti vahvemman poliittisen ulottuvuuden (Hitlerin rodunjalostus, nykyinen monopoli koulutuksessa, monet eturyhmät kuten ACLU, epäilijöiden erottamiset) ja valtavan rahoituksen (verovarat) unohtaminen on älyllisesti epärehellistä. Suunnitteluun luonnon takana on uskottu jo pitkään ja siihen uskoivat modernin tieteen merkittävimmät nimet kuten Newton, Boyle, Pascal, Maxwell, Faraday jne., ja suunnitteluun kannattajat synnyttivät demokratian, eivät teokratiaa. Toisaalta kun materialismille on annettu monopoliasema yhteiskunnassa, tuloksena on ollut Stalinin, Maon ja Pol Potin hirmuhallinnot, ihmisarvolla kun ei enää ole perusteluja materialismissa, ihminen on materialismin alla karjaa.

Dokumentti olettaa kehitysopin uusdarwinistisessa muodossaan todeksi ilman perusteluja. Asiaa oletetaan tieteeseen vedoten niin monta kertaa, että katsoja kokee olevansa väärässä jos uskaltaa kehitysoppia epäillä. Ohjelmaa katsoessa tuli tunne, että kehitysopin kyseenalaistaja on jotenkin erittäin vaarallinen. Syy jäi epäselväksi. Tämä on modernia propagandaa parhaimmillaan ja pahimmillaan. Voidaankin kysyä onko tiededokumentissa tieteen auktoriteettiin vetominen tieteellistä, ja onko tutkiva journalismi liikaa pyydetty tiedeohjelmalta?
Lue loppuun

Uus-ateistista puusilmäisyyttä

Richard Dawkins, Daniel Dennett ja Sam Harris ovat fundamentalistisen ateismin saarnamiehiä joiden jotka eivät tunnu edes olevan perillä vastapuolen argumenteista (kuten A. Plantingan, R. Swinburnen, T. Puolimatkan argumentit).

Dawkins toivoo meidän kuvittelevan yhteiskunnan jossa ei ole uskontoja ja maalaa sen utopistisilla väreillä käyttäen länsimaista kristinuskosta nousevaa moraalioptimia. Totuus ateismista on kuitenkin aivan muuta eikä meidän tarvitse kuvitella ateistista yhteiskuntaa, Stalinin Neuvostoliitto, kommunistinen Kiina, puna-khmeerit ja Pohjois-Korea ovat todellisia esimerkkejä. Myös Hitlerin pääasialliset ihanteet olivat Darwin ja ateisti Nietche. Ateistiset valtiot ovat tappaneet tuhansia kertoja enemmän ihmisiä sata kertaa lyhyemmässä ajassa kuin kristinusko (Islam jää näiden väliin, islam on rauhan uskonto islamistien kesken, muu maailma määritellään koraanissa sodan huoneeksi.) Dawkins ei tunnu ymmärtävän että perimmäinen ongelma on paha ihmisluonto ja joka uskon edustajista voidaan valita hyviä ja pahoja esimerkkejä, joista Dawkins sitten valikoi esimerkkejä epärehellisesti. Todellinen kysymys on, mihin suuntaan mikin usko ohjaa pahaa ihmistä. Ateismissa moraali ei ole perusteltavissa joten se päästää pahan valloilleen. Ateismissa ei myöskään voida perustella ihmis- tai eläinarvoa, joten se tyypillisesti johtaa totalitaarisiin valtioihin, vallanpitäjillä ei ole mitään syytä rajoittaa luontaisia valtapyrkimyksiään. Tästä johtuen ateistiset hallitukset ovat olleet totalitaristisia, kuten Stalinin, Mao Zedongin, Pol Potin ja Hitlerin (jonka idoli oli Nietsche) hallintatavat osoittavat.

Toistaiseksi Dawkins on ollut kritiikiltä onnellisesti suojassa, kieltäytyen väittelyistä toisin ajattelevien tiedemiesten kanssa ja leikaten omasta dokumentistaan pois kristityn teologin haastattelun, joka olisi osoittanut Dawkinsin argumenttien heikkouden. (Kysymykset eivät olleet sallittuja myöskään suomessa kun Dawkins vastaanotti Yrjö Reenpää palkinnon 2005.)

Lisätietoa Dawkinsin virhepäätelmistä esim. tästä linkkikokelmasta . Kannattaa myös kuunnella Dawkinsin ja Quinnin väittely ( http://catholiceducation.org/articles/science/quinndawkins2.MP3 ja http://catholiceducation.org/articles/science/sc0086.htm) sekä hauska ja tarkkasilmäinen ironia-audio youtubesta. Dawkinsin kirjaa käännetään valitettavasti suomeksi parhaillaan, joten tätäkin huuhaata vastaan kannattaa jokaisen toisinajattelijan olla valmistautunut, muuten voi kompastua. Toivottavasti tälläinen hyökkäävä ateismi ja asenteiden koveneminen rohkaisee kristittyjä tutustumaan uskonsa hyviin perusteluihin(vaikkapa tämä kirja ja tämä noin aluksi).

Edellämainitut uus-ateistit myyvät omaa materialistista uskoaan tieteen nimissä ja tämä uppoaa niihin jotka suhtautuvat tieteen auktoriteetteihin ja tieteen nimissä kulkeviin väitteisiin kritiikittä (joka tietysti on erittäin epätieteellistä). ID:n on osaltaan tärkeää olla muistuttamassa siitä että materialismi on vain yksi tieteenfilosofia eli uskomus tieteestä ja se pitäisi erottaa varsinaisesta empiirisestä tieteestä.

Valitettavaa vainoa

On tunnettu tosiasia, että kehitysoppiin kriittisesti tai suunnitteluun myönteisesti suhtautuvia vainotaan usein ammatillisesti tiedeyhteisössä. Tämä on asiaintila valitettava tieteen objektiivisuuden kannalta. Alla evoluutioon uskovan tutkijan kommentti asiasta:

Lue loppuun

Suomalaisista kolmasosa ymmärtää kyseenalaistaa kehitysopin

Tuore mielipide tutkimus (ks. esim. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id41283.html ) kertoo vain 65% suomalaisista uskovan kehitysoppiin. Moni teorian kannattaja taisi yllättyä etteivät muut usko sataprosenttisesti heidän teoriaansa ja jotkut ovat esittäneet syyksi riittämätöntä koulutusta. Mielestäni ei ole yllätys etteivät kaikki usko evoluutioteoriaan, vaikka sitä kaikille on koulussa opetettukin, onhan luonnossa havaittava suunnittelu joskus jopa itsestään selvää. Varmasti kommunistisissa maissa kiihkeimmät kommunismin kannattajat syyttivät koulutustasoa siitä ettei osa kansasta nähnyt kommunismin valoa, kovasta ja yksipuolisesta koulutuksesta huolimatta.
Mutta ehkä tutkimuksen tulos on todella riittämättömän koulutuksen seurausta. Kouluissa opetetaan evoluutioteoriaa täysin yksipuolisesti eikä sen ongelmilla haluta ’sekottaa’ oppilaiden ajattelua. Suurin osa evoluution puolesta esitetyistä perusteluista ovat vääriä, kuten J. Wellsin kirja Icons of Evolution (Evoluution Ikonit) dokumentoi (ks. http://www.intelligentdesign.fi/sivut/suppeat-artikkelit/10-kysymysta-opettajalle/). Vaihtoehtoisia teorioita ei myöskään mainita. Jos opetus olisi tasapuolisempaa, yhä harvempi uskoisi evoluutioon.

Ajattelun vapautta?

Älykkään suunnitelman idean julkinen tukeminen voi olla tällä hetkellä akateemisissa piireissä vaarallista toimintaa. Tässä tekstissä kerrotaan, mitenkä eräälle professorille on käymässä sen seurauksena, että hän puolusti avoimesti näkemystään, jonka mukaan darwinismin vaihtoehdoista tulisi saada kertoa. Siksi tässä tekstissä esitetään varoitus:
ID-näkemyksien julkinen tukeminen on tällä hetkellä riskialtista touhua. Jos julkisesti tuet älykkään suunnittelman ideaa, saatat joutua akateemisen inkvisition uhriksi.

Lue loppuun

Vastine TM valikoivaan skeptisyyteen

ID:tä puoltava tutkija lähetti alla olevan kirjoituksen Tekniikan Maailma -lehden mielipidesivulle.

TM 10/06 s. 78-80 Kalevi Rantasen artikkeli leimaa älykkään suunnittelun teorian (intelligent design = ID teoria) huuhaa-tieteeksi kovin kevein perustein.

Fransiskaanimunkki Occamin periaatetta käyttäen artikkelissa yritetään osoittaa että ID on evoluutiota huonompi selitysmalli. Teoria kuulemma monimutkaistuu koska voidaan kysyä kuka suunnitteli suunnittelijan. Mutta mistä tahansa teoriasta voidaan kysyä jatkokysymyksiä. Mistä kvarkit koostuvat? Kumosinko juuri hiukkasfysiikan standardimallin? Olemme sekvenoineet ihmisen DNAn. Entä mitä tuo tietokoneen käyttöjärjestelmiä muistuttava ohjelmakoodi tarkoittaa? Kumosinko juuri biokemian perustan jatkokysymykselläni? Tuskin.

Surkastuneisiin elimiin perustuva argumentti on lähinnä filosofis-teologinen (minä tiedän mitä suunnittelija ei tekisi). Lisäksi melkein kaikilla surkastuneilla elimillä on havaittu toimintoja. ’Eräät irralliset luut’ valailla ovat nekin melko tarpeellisia – ne auttavat peniksen erektiossa ja vaginan supistumisessa.

Jutusta saa sen vaikutelman että kirjoittaja ei ole tutustunut ID teorian sisältöön. Evoluutioteoria ja suunnittelu eivät ole mustavalkoisia vastakohtia. ID teoria on kiistelty tieteellinen työkalu suunnittelun havaitsemiseen. Kun sitä sovelletaan biologiaan, jotkut rakenteet, kuten bakteerin elegantti sähkömoottori, viittaavat suunnitteluun. Evoluutioteorialla bakteerimoottoria on vaikea selittää koska kaikkien moottorin osien täytyy olla valmiina ennenkuin rakenne voi antaa eliölle valintaedun. Valitettavasti suunnittelu luonnossa on jännitteessä naturalistisen/ateistisen maailmankatsomuksen/uskon kanssa.

Rantasen artikkeli muistuttaa paljon taannoista yksipuolista polemiikkia Hesarin tiedesivuilla. ID teorian puoltajat yrittivät turhaan vastata vääriin väittämiin Hesarin mielipidesivuilla. Parempaa tietoa ID teoriasta jakavat ID-verkkosivut www.intelligentdesign.fi. Lukija tulee huomaamaan että sivuilta löytyy vastauksia muihinkin Rantasen esittämiin kysymyksiin. Lopuksi muistuttaisin, että oikeita huuhaa-tieteitäkin ikävämpää on valikoiva skeptisyys kaikessa tekopyhyydessään.

Avoimia lehtiä ja ei-avoimia

Kun fundamentalisti-darwinistit kritisoivat ID-teoriaa mediassa, vain harvoin saadaan saman lehteen läpi yleisönosastokirjoitus jossa ID-teorian puoltajat saisivat vastata kritiikkiin. Jokainen lehti ei kuitenkaan harrasta sensuuria. Alla olevassa linkissä kerrotaan mielipiteiden vaihdosta englanninkielisen Journal of Clinical Investigation lehden sivuilla:

http://www.evolutionnews.org/2006/06/some_medical_journals_do_publi.html